Nuori varsa Rocktown Suspect eli lempinimeltään Seppo nostaa kiltisti toisen kavionsa Jyri Hellevuon tiukkaan otteeseen.
Kengityssepän tottuneet ja varmat liikkeet rauhoittavat hevosta, ja pian vanha kenkä on irrotettu ja kaviota vuollaan uudelle kengälle sopivaksi.
Kokenut ravivalmentaja ja kengitysseppä on nykyään myös liikuntatieteilijä. Tutkimuskohteena ovat ihmisten sijasta ravihevoset.
– Liikuntatieteiden kandidaatti, kengitysseppä, hän ilmoittaa ylpeänä uuden tittelinsä.
Hellevuo kertoo olevansa hevosten liikuntatieteilijänä uranuurtaja.
Kandidaatintyönsä Hellevuo teki hevosten fysiologiasta ja erityisesti laktaatin kertymisestä rasituksessa hevosen lihaksiin.
– Selvitin laktaattikynnyksillä sitä, mikä on suhteellinen tehoalue ja omasta mielestäni tein ainakin jonkinlaisen läpimurron siinä, Hellevuo kertoo.
Suomen ravivalmentajien puheenjohtaja Jukka-Pekka Kauhanen huomauttaa, että laktaatin eli vanhalla kielellä maitohappotasojen mittaaminen ei ole täysin uusi asia.
Hän tietää, että esimerkiksi Norjassa maitohappotasoja mitataan kylmäverihevosten valmennuksessa.
– Suomessakin Pentti Hartikka piti valmennuskursseja, joissa maitohappotasoja mitattiin rataharjoitusten jälkeen. En tiedä, miten pitkälle Hellevuo on omat tutkimuksensa vienyt.
Kauhanen pitää erinomaisena asiana sitä, että ravivalmennus on päässyt yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi ja sitä, että tutkijana on Hellevuon kaltainen kokenut ravivalmentaja.
Miten paljon tieteellisestä tutkimuksesta on tulevaisuudessa hyötyä käytännön valmennukseen, jää hänen mukaansa vielä nähtäväksi.
– Ihmisten urheilussa mennään jo tiede edellä. Eläin on kuitenkin siinä mielessä erilainen, että esimerkiksi sen motivoiminen maksimiteholla tapahtuvaan valmennukseen on eri asia. Sille ei pystytä kertomaan, miksi harjoitellaan näin kovaa.
Suomen Hippos ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki uskoo, että poikkitieteellisestä tutkimuksesta ja sen tuottamasta tiedosta on jatkossa hyötyä.
Valmennus perustuu hänen mukaansa vieläkin paljon valmentajan omaan kokemukseen ja näkemykseen.
– Kaikki, missä missä tuodaan ihmispuolelta osaamista ja yhdistetään sitä hevostieteeseen, on ainakin uutta. Tästä voi tulla hyvä apuväline, kun valmennusta suunnitellaan ja seurataan, hän sanoo.