Pääministeri Petteri Orpo (kok.) osallistuu sittenkin Münchenin turvallisuuskonferenssiin.
Alun perin Orpon ei pitänyt olla lähdössä kokoukseen. Tilanteen muutti se, että Yhdysvallat ja Venäjä aikovat aloittaa neuvottelut Ukrainan sodan lopettamisesta.
– Tämä tilanne on nyt niin paljon muuttunut, Orpo perusteli lähtöään eduskunnassa torstaina.
Päätös lähdöstä syntyi eilen illalla, Orpo sanoo. Hän lähtee kokoukseen huomenna perjantaina.
Münchenin turvallisuuskonferenssi on korkean profiilin turvallisuuspoliittinen tapahtuma, johon osallistuu useita valtionjohtajia ja muita merkittäviä poliitikkoja.
Suomen ulkopoliittisesta johdosta sinne osallistuvat Orpon lisäksi tasavallan presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Lisäksi sinne lähtee SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat sopineet, että he aloittavat neuvottelut Ukrainan sodan lopettamisesta. Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Pete Hegseth sanoi eilen, että Ukrainan Nato-jäsenyys on epärealistinen tavoite.
– Olemme odottaneet sitä, että Ukrainan tulitauko tai rauhanneuvotteluprosessi lähtee jollain tavalla liikkeelle, ja nyt se sitten lähti. Trumpin avaus lähti trumpmaisella vauhdilla, ja se tietenkin herättää huolta, Orpo kommentoi.
Orpo: Euroopan pitää ryhdistäytyä
Orpon mukaan Suomen kanta on, että Ukrainan pitää säilyä itsenäisenä valtiona, joka voi itse päättää, hakeeko se Euroopan unionin tai Naton jäsenyyttä.
Orpon mukaan Eurooppa on saatava mukaan neuvottelupöytiin, ja Suomi on siinä prosessissa mukana.
– Ukrainasta ei voi sopia ilman Ukrainaa, Euroopan turvallisuudesta ei ilman Eurooppaa.
Toistaiseksi Eurooppa on jäänyt keskusteluissa syrjään, kun Yhdysvallat ja Venäjä ovat puhuneet neuvotteluista keskenään. Orpon mukaan Eurooppa ei voi nyt olla niin pirstaleinen kuin se on tähän asti ollut.
– Euroopan pitää ryhdistäytyä. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää muodostaa yhteinen näkemys, Orpo sanoo.
Valtonen: Ukrainan paikka on Natossa
Suomen linja on edelleen se, että tulevaisuudessa Ukrainan paikka on Natossa, sanoo myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Valtosen mukaan Euroopassa koordinoidaan nyt yhteisiä linjauksia siitä, miten Yhdysvaltojen viestiin reagoidaan.
Trumpin ja Hegsethin lausunnot ovat herättäneet Euroopassa järkytystä, sillä niiden perusteella Yhdysvaltain vaatimukset Ukrainalle ovat hyvin samanlaiset kuin Venäjän toiveet.
– Kriisistä en puhuisi, mutta kyllähän tässä aika napakkaa kieltä käytetään, Valtonen kommentoi lausuntoja.
Valtonen arvioi, että rauhanneuvottelujen suhteen edetään nyt ”varmaan aika nopeasti”.
– On päivänselvää, että me haluamme rauhaa. Mutta me täällä Suomessa ehkä kaikista parhaiten ymmärrämme, että jotta rauhasta tulee pysyvä ja oikeudenmukainen, sitä ei solmita hetkessä. Se vaatii suuren panostuksen, vahvat turvatakeet ja vahvat pelotteet.
Valtonen tyrmää lehtitiedot suomalaisista rauhanturvaajista Ukrainaan
Elina Valtonen tyrmää Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs William B. Taylor jr:n esittämät väitteet siitä, että Suomi olisi valmiina lähettämään rauhanturvajoukkoja Ukrainaan osana mahdollista rauhansuunnitelmaa.
Taylor jr. kertoi asiasta yhdysvaltalaisen Washington Post -lehden haastattelussa torstaina.
Valtonen ei kommentoi sitä, onko Suomi kansainvälisissä keskusteluissa ilmaissut halukkuutta rauhanturvajoukkojen lähettämiseen. Hän luonnehtii mediatietoja huhupuheiksi.
– Suomi ei ole sitoutunut vielä yhtään mihinkään, eikä kyllä ole mikään muukaan maa. Tällaisia huhuja en lähde edes kommentoimaan, Valtonen toteaa STT:lle.
Muita Washington Postin jutussa nimeltä mainittuja maita ovat Britannia, Ranska, Tanska ja Baltian maat.
Ulkoasiainvaliokunnan Koskinen: kommentit huolestuttavia Euroopan ja Ukrainan näkökulmasta
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan viime päivien kommentit Ukrainan sodan rauhanneuvotteluista vaikuttavat huolestuttavalta Euroopan ja Ukrainan näkökulmasta.
– Tärkeää tässä tilanteessa olisi, että Euroopan unioni ja Euroopan maat yhdessä Ukrainan kanssa pungertavat mukaan Ukrainaa koskeviin rauhantunnusteluihin.
– Se pitää liittokunnan [Nato] sisälläkin tuoda esille, että se ei vaan käy, että Yhdysvallat Euroopan päiden yli tekisi tällaisia fataaleja [kohtalokkaita] ratkaisuja.
Koskinen pitää Yhdysvaltojen kommentteja omintakeisena neuvottelutaktiikkana, eivätkä esimerkiksi Yhdysvaltojen puolustusministerin lausunnot ole hyödyllisiä tai hedelmällistä. Koskinen kuitenkin huomauttaa, ettei rauhantunnustelujen koko kuva ole vielä auennut.