BRYSSEL Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth nimitti Donald Trumpia planeetan parhaaksi neuvottelijaksi, joka on onnistunut tuomaan osapuolet yhteen.
Eilen keskiviikkona Trump nimittäin sopi Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa neuvotteluiden aloittamisesta, ja puhui sen jälkeen Ukrainan presidentin Volodymir Zelenskyin kanssa.
Euroopasta katsottuna näyttää siltä, että Trump veljeilee Putinin kanssa, ohi Ukrainan ja Euroopan.
Puhelussa oli muisteltu liittolaisuutta toisen maailmansodan aikana. Venäjä oli kertonut, että kunhan sodan juurisyistä päästään, rauha pysyy. Ukrainaan hyökännyt Venäjä pitää Ukrainaa syyllisenä sotaan.
Yhdysvaltain uudet johtajat tulivat Naton pääkonttorin ovesta karmit kaulassa.
Hegsethin torstaisen aloituspuheen kuultuaan Brysseliin kokoontuneet Euroopan ministerit alkoivat epäillä, tapahtuuko tämä todella. Lähes kaikki, mitä Eurooppa oli pelännyt kuulevansa Yhdysvalloilta, kuultiin yhdellä kertaa.
Yhdysvallat saneli jo ennen neuvotteluita Ukrainan rauhalle omat ehtonsa, jotka ovat samoja kuin Venäjä on pitkään ajanut. Venäjä on saanut tavoitteensa läpi väkivalloin.
Ukrainasta ei tule Naton jäsentä. Sen ei ole realistista tavoitella Venäjän valtaamia alueita, eli saada omia vuoden 2014 rajojaan takaisin.
Eiliset Hegsethin ja Trumpin lausunnot ovat toistaiseksi vain lausuntoja, mutta kansainvälisessä politiikassa asioita ei yleensä lauota kevyesti tai vahingossa.
Yhdysvaltain lähestymistapa Ukrainaan ja Natoon on jyrkkä. Euroopan Nato-maat joutuvat epäilemään, onko Nato enää viime kädessä jokaisen jäsenen turva.
Ukrainan rauhanneuvottelut eivät ole vielä varsinaisesti alkaneet. Siksi liian nopeita päätelmiä ei kannata tehdä. Juuri nyt Brysselissä näyttää kuitenkin siltä, että Atlantti ei yhdistä vaan erottaa.
Kun Nato kuulostaa ulospäin jakautuneelta tai päättämättömältä, se heikentää Naton pelotetta. Nyt ollaan tässä tilanteessa.
Kun Suomi pian kaksi vuotta sitten liittyi Natoon, se hakeutui turvaan Venäjältä. Naton kokouksissa on vannotettu, että Venäjä ei saa voittaa sotaa.
Nyt sotilasliitto hakee periaatteitaan ja uskottavuuttaan tilanteessa, jossa Venäjä näyttää saavan hyökkäyksellään tahtonsa Ukrainassa läpi.
Hegsethiä eilen kuunnellut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo tilanteen olevan vakava. Hän kuvaa Yhdysvaltojen asennetta kovaksi. Suomen kannalta Ukrainan sodan loppuratkaisu on kriittisen tärkeä, hän muistuttaa.
Yhdysvallat vaatii Euroopalta vastuunottoa omasta puolustuksestaan. Euroopan puolustuskyvyttömyys on todellinen ongelma, ja Eurooppa tietää sen itsekin.
Monet Euroopan maat elivät pitkään kuin sotia ei enää olisi. Krimin valtaus vuonna 2014 sai Naton heräämään ja terästämään puolustustaan. Mutta pitkän ajan kuluessa syntynyttä vajetta puolustuksessa ei ole helppo korjata.
Vaikka Suomen tavoin monet Venäjän naapurimaat sekä Britannia ja Ranska ovat satsanneet puolustukseensa, koko Euroopan kannalta se ei vielä riitä.
Siksi puolustus vaatisi nyt tuhottomasti rahaa.
Yhdysvaltain mielestä Euroopan maiden puolustusbudjetit pitää nostaa viiteen prosenttiin kunkin maan bruttokansantuotteesta. Sillä rahalla Eurooppa pysyisi jälleen jossain vaiheessa pystyssä omin avuihin eikä joutuisi nojaamaan Yhdysvaltoihin.
Viisi prosenttia on kuitenkin koko Euroopan kannalta tavoittamattomissa. Kaikki maat eivät yllä edes nykyiseen Naton tavoitteeseen, joka on kaksi prosenttia.
Hegseth kuitenkin ilmoitti, että riippuvuuteen kannustava politiikka ei enää jatku.
Yhdysvaltojen mukaan Euroopan on myös tuettava Ukrainaa niin paljon, että Yhdysvaltojen ei tarvitse sitä enää juurikaan tehdä. Hegseth muistutti, että Yhdysvallat on pannut 300 miljardia Ukrainan tukemiseen, enemmän kuin yksikään muu valtio.
Tosin Kielin instituutin mukaan Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa 114 miljardilla eurolla. Se on enemmän kuin yksikään muu yksittäinen valtion. Euroopan unioni yhteensä on tukenut 132 miljardilla.
Jos Ukraina jää Euroopan varaan, sen saama tuki romahtaa.
Euroopan varaan jää myös mahdollisen Ukrainan rauhan turvaaminen ja turvatakuut, vaikka Eurooppa ei näytä pääsevän itse mukaan neuvottelemaan rauhan ehdoista.
Eurooppa yrittää nyt korostaa etuja, jotka Yhdysvallat saa tehdessään asioita yhdessä Euroopan kanssa. Ja muistuttaa, minkä takia Natoa on tarvittu ja tarvittaisiin yhä.
Korjattu 13.2. klo 17.51: Toisin kuin kuvateksteissä luki, Pete Hegseth puolusti Trumpin Ukraina-politiikkaa torstaina, ei keskiviikkona ja Ukrainan tukikokous oli keskiviikkona, ei maanantaina.
Muokattu 20.2. klo 19.53: Lisätty tekstiin ja kuvatekstiin Kielin instituutin tiedot Yhydsvaltojen tuesta Ukrainalle. Hegsethin mukaan tuki on 300 miljardia euroa, Kielin instituutin mukaan 114 miljardia.