Mikkelissä on riidelty joulukuun alusta saakka vanhojen tanssien järjestämispaikasta. Lukion johto päätti, että tanssit järjestetään tänä vuonna perinteisen jäähallin sijaan monitoimihallissa.
Lukiolaiset ja heidän vanhempansa järkyttyivät tilan vaihtamisesta, koska monitoimihalli on pienempi ja huonommin varusteltu.
Asiaa on puitu kovin sanoin sosiaalisessa mediassa, julkisuudessa, koulun järjestämissä tapaamissa ja kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Jopa kaupunginjohtaja on saanut asiasta ryöpyn yhteydenottoja.
Riitelystä huolimatta rehtorit pysyivät päätöksessään loppuun saakka: vanhat tanssivat tänään monitoimihallissa.
Läpi viikkokausia kestäneen keskustelun lukiolaiset ovat kokeneet rehtoreiden ja Mikkelin päättäjien vähättelevän ja sivuuttavan heidät.
Vaikka julkinen riita lukiolaisten tapahtumasta on harvinainen, monet nuoret ympäri Suomea jakavat mikkeliläisten kokemuksen sivuutetuksi tulemisesta.
Nuorten näkökulma huomioidaan vaihtelevasti
Lakiin on kirjattu useita asioita, joiden avulla nuorten ääni tulee esille päätöksenteossa. Esimerkiksi jokaisessa kunnassa pitää olla nuorisovaltuusto, jonka edustajat toimivat kunnan toimielimissä. Lukiossa täytyy olla opiskelijakunta ja koulun täytyy pitää huolta, että nuoret voivat vaikuttaa koulun toimintaan.
Mikkelin lukiossa on myös neuvottelukunta, jossa on mukana nuorten lisäksi heidän vanhempiaan.
Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Markus Koski kertoo, että nuorten kohtelu päätöksenteossa vaihtelee paljon. Usein poliitikot ja viranhaltijat ottavat nuorten puheenvuorot vakavasti.
Kosken kokemuksen mukaan on erikoista, että vanhojen tanssien kaltainen asia etenee lautakuntaan asti käsiteltäväksi, kuten Mikkelissä.
– Vaikuttaa siltä, että ainakin järjestelmä toimii. Päättäjäthän olisivat voineet vain sulkea silmänsä nuorten kannanotoilta.
”Nuoria kuullaan, mutta ei kuunnella”
Lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Aku Virmanen kertoo, että vaikka rehtorit järjestivät aikaa nuorten tapaamiselle ja asia oli lautakunnassa, nuoret kokivat, ettei heidän kanssaan käyty aitoa vuoropuhelua.
Koski ei ota kantaa Mikkelin lukion ja päättäjien toimintaan, mutta tunnistaa Virmasen kertomuksen. Nuorisovaltuustojen liitto törmää usein siihen, että vaikka lainsäädäntö toteutuu, nuorten näkökulmaa ei huomioida.
– Vaikka nuoria kuullaan, heitä ei kuunnella. Päätös on jo tehty, ja vaikka nuorten näkökulma olisi selvästi ristiriidassa sen kanssa, se ei vaikuta mitenkään.
Keskustelu jatkuu tanssien jälkeenkin
Mikkelissä opiskelijat haluavat jatkaa keskustelua nuorten huomioimisesta päätöksenteossa tanssien jälkeenkin. Opiskelijakunnan hallitus on päättänyt järjestää huhtikuussa yo-kirjoitusten jälkeen keskustelutilaisuuden.
Virmanen kertoo, että tilaisuuteen kutsutaan muun muassa koulun rehtorit, sivistysjohtaja ja vanhojen tanssien tiimiä vetänyt opettaja.
– Toivon, että käymme läpi koulun ja kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita ja opiskelijoiden toiveita. Kehitämme kaupunkia ja koulua meille nuorille sopivammaksi.
Lukion apulaisrehtori Erkki Salmela pitää keskustelutilaisuutta hyvänä ideana.
– Toki me pyrimme aidosti kuuntelemaan nuoria.