Nyt on aika ripustaa linnunpöntöt – katso tästä lintuharrastajan vinkit, kuinka houkuttelet siivekkäitä asukkaita

Ihmiset ovat elvyttäneet talitiaisten ja sinitaisten kannat runsaiksi ruokinnalla ja pönttöjä laittamalla. Sen sijaan hömö- ja töyhtötiaisten määrä on puolittunut 20 vuoden aikana.

Jos asennat linnunpöntön nyt, voit saada siihen kevääksi uudet asukkaat. Lintuharrastaja Reijo Onnela näyttää videolla, kuinka linnunpönttö tehdään ja mille korkeudelle se kannattaa ripustaa.
  • Heidi Kononen

Paras aika kiinnittää uusia linnunpönttöjä on helmi-maaliskuun vaihteessa, jos toivoo niihin asukkaita tänä keväänä, sanoo asiantuntija Jan Södersved BirdLife Suomesta.

Ensimmäisenä pönttöihin asukiksi pyrähtävät huhti-toukokuun vaihteessa talitiaiset ja sinitiaiset. Kottarainen aloittaa pesimäpuuhat samoihin aikoihin heti muuttomatkan jälkeen.

Pönttöjen ripustajaa tarkkaillaankin tiiviisti puiden siimeksestä.

Yksiössä voi olla edellisen asukkaan tavarat

Kolopesijöiden reviiri on varsin pieni. Keskimäärin 5-6 pönttöä omakotitalon pihassa on sellainen määrä, että jokaiseen pönttöön voi tulla asukas. Jos pönttö jää tyhjäksi, pönttöjä on joko liian tiheästi tai tontti ei tarjoa tarpeeksi suojaa puista ja pensaista, kertoo Jan Södersved.

Pieni yksiö voi myös olla liian täynnä edellisen asukkaan tavaraa.

Kantahämäläinen lintuharrastaja Reijo Onnela näyttää seuraavalla videolla toisen helpon tavan nikkaroida linnunpönttö.

Pöntöt kannattaa sijoittaa muutaman kymmenen metrin välein suojaisaan paikkaan, josta löytyy myös varjoa. Huollettu ja oikein sijoitettu pönttö kestää pihassa vuosikausia.

Linnunpönttöjä ei tarvitse puhdistaa, mutta se kannattaa. Södersved puhdistaa pöntöt syksyllä, koska silloin pesäaines ei kostuta ja lahota pönttöä talvella.

Ajatus käden työntämisestä pönttöön ei välttämättä houkuta, mutta asiantuntija sanoo, että sieltä löytyy lähinnä pehmeää maa-ainesta.

Puhdistamattomassa pöntössä voi myös olla loisia, jotka voivat tarttua uusiin asukkaisiin. Lintuloiset eivät tartu ihmisiin.

Ihminen auttaa ja heikentää kolopesijöiden elämää

Linnunpönttöjen rakentaminen ja talviruokinta ovat selvästi vahvistaneet talitiaisten ja sinitiaisten kantaa, mutta ihmisten tekemät pöntöt eivät kelpaa kovin hyvin hömötiaisille ja töyhtötiaisille.

Hömötiasten ja töyhtötiaisten määrä on puolittunut 20 vuodessa. Södersvedin mukaan voimakkaan metsänhoidon seurauksena metsistä löytyy yhä vähemmän lahoa pökkelöpuuta, johon hentonokkainen tiainen saisi tehtyä pesän.

Henkilö esittelee puusta valmistettua linnunpönttöä puuverstaassa.
Reijo Onnela on kuulunut Birdlife Kanta-Hämeen lintutieteelliseen yhdistykseen jo 1980-luvulta lähtien. Kuva: Dani Branthin / Yle

Asialle omistautunut harrastaja voi yrittää houkutella lintuja sitomalla lahopuuta puun runkoon ja täyttämällä pöntön karkealla purulla. Näin asukkaalle jää huvi viskoa liikoja pesäaineksia ulos lentoaukosta.

Pöllönpönttöjä Södersved ei suosittele pihapiiriin lainkaan. Asukkaan saaminen sellaiseen on varsin epätodennäköistä. Pesimäaikana pihapiiriin asettunut pöllö voi myös olla aggressiivinen.

Jos lintuharrastaja haluaisi lisätä pesimäpaikkoja eikä itse omista metsää, asiaa kannattaa kysyä maanomistajalta.