Euroopan johtajat kokoontuvat tänään Pariisiin keskustelemaan Ukrainan tilanteesta.
Kokouksen alla sunnuntaina Britannian pääministeri Keir Starmer kirjoitti Daily Telegraph -lehdessä, että maa on valmis lähettämään tarvittaessa rauhanturvaajia Ukrainaan sen jälkeen, kun sopimus sodan lopettamiseksi on solmittu.
Starmerin avaus rauhanturvaajien lähettämisestä Ukrainaan on merkittävä, mutta ei täysin ongelmaton, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki Ylen aamussa.
– Ongelma on siinä, että ensinnäkin kun puhutaan rauhanturvaamisesta, niin mieleen tulee YK:n rauhanturvaoperaatio. Sellaisesta tuskin tulee olemaan kysymys, vaan näiden joukkojen, joita lähetettäisiin, pitäisi olla taistelukelpoisia, Linnainmäki arvioi.
Yhdysvallat on todennut, että kyseessä ei olisi Naton alainen operaatio.
– Se herättää tietysti aika isoja kysymyksiä siitä, miten eurooppalaiset valtiot toimisivat, jos sota syttyisi uudestaan. Lähettäisimmekö [Ukrainaan] lisää joukkoja?
Britannian avaus ei jäänyt täysin vaille seuraa. Maanantaina ruotsalaislehti Aftonbladet uutisoi, ettei Ruotsin hallitus sulje pois mahdollisuutta lähettää rauhanturvajoukkoja Ukrainaan, kunhan kestävä rauha on saatu. Norjassakaan ajatusta ei ole täysin tyrmätty.
Kykeneekö Britannia ottamaan johtoaseman Ukrainan tukemisessa?
Ulostulossaan Starmer sanoo, että Britannia on valmis ottamaan johtavan roolin työssä Ukrainan turvatakuiden varmistamiseksi.
Ylen Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo Ylen aamussa, että Britannian armeijan johto suhtautuu kriittisesti Starmerin ilmoitukseen.
Kritiikin taustalla on armeijan kurja kunto. Jopa 10 000 sotilaan lähettäminen rauhanturvajoukkoihin olisi armeijan johdon mukaan Britannialle todella vaikeaa.
Britannian sisäpoliittinen tilanne on Linnainmäen mukaan tällä hetkellä isoista eurooppalaisista maista vakain. Maan on nyt helpompi osoittaa johtajuutta kuin Saksan tai Ranskan, joilla riittää tekemistä oman sisäpolitiikkansa kanssa.
Linnaimäki kuitenkin arvioi, että joukkojen lähettäminen Ukrainaan olisi pois Naton yhteisestä puolustuksesta, sillä joukkomäärät ovat rajallisia Euroopassa ja myös Britanniassa. Samalla pitäisi huolehtia Naton pelotteesta ja puolustuksesta.
– Iso-Britannia on tietysti merkittävä sotilasmahti Euroopassa, vaikka heillä onkin puutteita omissa kyvykkyyksissään. Eivät he yksin kykene tätä tilannetta ratkaisemaan.
Pariisista odotetaan Euroopan yhteisiä linjauksia
Pariisin tämänpäiväisen kokouksen asialistalla on Ukrainan tilanne ja Yhdysvaltain vaateet Euroopalle, mitä tulee Ukrainan turvaamiseen.
Ylen aamussa vierailleet tutkijat odottavat kokoukselta jonkinlaisia yhtenäisiä linjauksia.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta arvioi, että Pariisissa tuskin saadaan aikaan kovin konkreettisia lukuja ja valmiita vastauksia.
– On vaikea sanoa, kuinka konkreettisia lupauksia esimerkiksi eurooppalaisten turvatakuista tai rauhanturvaoperaatioista pystytään saamaan pöydälle näin nopeasti.
Forsbergin mukaan eurooppalaisten olisi pitänyt pystyä ennakoimaan tilannetta paremmin.
– Pitäisi olla jonkinlaiset valmiudet toimia nopeammin. Nyt joudutaan tässäkin tilanteessa aika lailla improvisoimaan ja valmiutta nopeaan toimiseen ei ole, Forsberg sanoo.
Pariisin kokoukseen osallistuvat Britannian Starmerin lisäksi ainakin Saksan, Tanskan, Puolan, Alankomaiden, Espanjan ja Italian edustajat.
Paikalle on kutsuttu myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Naton pääsihteeri Mark Rutte.