Tutkijat ovat löytäneet uutta tietoa 2,5 kilometriä syvästä reiästä Outokummusta. Tieteellisesti merkittävä reikä on 20 vuotta vanha ja täynnä vettä.
Kun nestettä kauhaisee syvältä, ei voi välttyä voimakkaalta lemulta. Sen haju riippuu haistelijasta.
– Minulle se tuo mieleen mädän kananmunan tai sienisopan, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) erikoistutkija Lotta Purkamo kertoo.
Löyhkän syynä ovat haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kuten alkoholit, ketonit ja terpeenit. Helsingin yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreessa tutkimuksessa niitä löydettiin jopa 2 300 metrin syvyydestä.
Lotta Purkamo pitää löydöstä erittäin kiinnostavana.
– Maan pinnalla nämä yhdisteet liittyvät esimerkiksi rakennusten huonoon sisäilmaan. Se, että niitä syntyy luonnostaan näin syvällä kallioperässä, on uutta, hän kuvailee.
Venäjän maksu Suomelle
Outokummun syväreikä valmistui Pohjois-Karjalan länsiosaan, Sysmäjärven juna-aseman viereen vuoden 2005 alussa.
Reiän historia on erikoinen. Kairauksista ja niiden kustannuksista vastasi Venäjän valtio, joka maksoi reiän tekemisellä Neuvostoliiton aikaista valtionvelkaansa Suomelle.
Seitsemän miljoonaa euroa maksaneesta reiästä on tehty lukuisia kiinnostavia löytöjä. Reiän vesi on paikoin kymmeniä miljoonia vuosia vanhaa, minkä lisäksi reikä kuhisee mikrobielämää.
Syväreikä ei ole täysin suora, vaan viettää hieman sivulle.
Outokummun syväreiällä on vuosikymmenten varrella käynyt tutkijoita muun muassa Kanadasta, Saksasta, Venäjältä ja Tsekistä. Nykyään reiällä vierailee kymmenkunta tutkijaa vuodessa.
Ei enää syvin
Outokummun syväreikä oli pitkään Suomen syvin. Nykyään Espoon Otaniemessä on kaksi syvempää reikää, mutta niitä ei ole tutkittu yhtä paljon. Espoon reiät kairattiin alun perin kaukolämmön tuotantoa varten.
Lotta Purkamon mielestä Outokummun syväreiän merkitys ei ole vähentynyt vuosien varrella. Tutkittava ei lopu, koska tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti.
– Minulla on tähän reikään lämmin suhde. Se on yhtä aikaa ikkuna menneeseen ja tulevaan, Purkamo kuvailee.
Purkamon mukaan Outokummun reikä voi kertoa, millainen ympäristö on ollut silloin, kun elämä syntyi maapallolle.
– Lisäksi se voi tarjota vastauksia siihen, millaista elämää syvällä Marsin suolalähteissä voisi olla, hän maalailee.