Saimaalla kolattiin tammi-helmikuun aikana yli 300 kinosta turvaamaan saimaannorpan pesintää, kertoo WWF Suomi. Järjestön mukaan vapaaehtoisten voimin kasattuja kinoksia tehtiin nyt ennätysmäärä.
Apukinoksia on kolattu saimaannorpille suojelutoimena vuodesta 2014 lähtien. WWF:n mukaan kaikkiaan puolet tehdyistä kinoksista on ollut norppien käytössä makuu- ja poikaspesinä. Järjestö sanoo, että norpille tehdyt apukinokset ovat erityisen tärkeitä lauhoina talvina.
Apukinosten kolaamista johtaa Metsähallitus, ja työhön osallistuu WWF:n lisäksi Itä-Suomen yliopisto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Kinoksia oli tänä vuonna kolaamassa 350 paikallista vapaaehtoista.
Ihminen uhkaa norppaa
Ihmisen aiheuttama häiriö voi olla kuutin selviytymiselle uhka. WWF on kannustanut välttämään liikkumista Saimaan luotojen ja saarien läheisyydessä vuodesta 1993 alkaen.
Kuutin riski kuolla on suurempi, jos pesä on alle 800 metrin päässä ihmisasutuksesta.
Uusi rakentamislaki sallii rantaan rakentamisen, ellei kunta kiellä sitä erikseen. Lakimuutos on herättänyt suojelijoissa huolta.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski kertoo Radio Suomen päivässä, että paikalliset ely-keskukset pyrkivät tarkastelemaan, miten norppa on huomioitu erilaisissa rakentamista määräävissä asetuksissa.
– Tavalliselle ihmiselle haluaisin sanoa, että norppa on luonnonsuojelulaissa suojeltu, eikä sen pesimäpaikalle saa aiheuttaa häiriötä. Paikalle rakentaminen voi olla luonnonsuojelurikos.
Keinopesiä ilmastonmuutoksen varalle
Ilmaston lämpeneminen on norpalle uhka, sillä se tarvitsee pesintäänsä lunta ja jäätä.
Vaihtoehtoja perinteisille pesille on jo pohdittu.
– Itä-Suomen yliopisto on jo kehittänyt kelluvia keinopesiä, jotka toimivat myös, kun jäätä ei ole. Tänä vuonna niitä on 40 asennettuna maastoon, Alakoski kertoo Radio Suomen päivässä.
Norpat ovat hyväksyneet pesät, ja niihin on jo syntynyt muutamia kuutteja. Norppia hakeutuu keinopesiin vuosittain etenkin aikoina, joina jäätä ja lunta ei ole.
Ne menevät keinopesiin jo syksyllä, ja voivat käyttää niitä kevään karvanvaihtoaikaan asti.
– Jotkut yksilöt pitävät niistä erityisesti. Norppa voi liikkua jopa useita kilometrejä tietyn pesän perässä, jos se vaihdetaan eri paikkaan seuraavana vuonna, Alakoski sanoo.
Muokattu 18.2.2024 klo 16.51 Juttua täydennetty Riikka Alakosken haastattelulla.