Osinkoverokikkailun suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuonna. Veroja minimoidaan käyttämällä holding-yhtiöjärjestelyä.
Muutos selviää Verohallinnon viime vuoden ennakkoratkaisuja koskevasta tilastosta. Kun edellisvuonna ennakkoratkaisuja tehtiin 566 kappaletta, on vuoden 2024 luku 1 152.
Verottajalta voi halutessaan pyytää maksullisen ennakkoratkaisun kaavailemansa järjestelyn verotuksellisesta tulkinnasta. Pakollista se ei kuitenkaan ole. Tilastoa toteutuneista järjestelyistä ei ole viranomaisilla ole.
Holding-yhtiöistä on puhuttu viime päivinä, koska konsulttiyhtiö KPMG on tarjonnut holding-yhtiöden perustamispalveluja esimerkiksi somevaikuttajien PR-kutsuilla. Asiasta ovat uutisoineet ainakin Yle ja Helsingin Sanomat.
Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään influenssereiden oma juttu. Vastaavia järjestelyjä käytetään laajasti useilla eri toimialoilla verotuksen minimointiin.
Kasvu tuskin selittyy ainakaan yleisen taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisellä. Esimerkiksi konkurssit ovat olleet kasvussa viimeiset viisi vuotta. Mistä kiinnostus holding-järjestelyjä kohtaan sitten johtuu?
– Tietoisuus näistä porsaanrei’istä, mitä meillä verolainsäädännössä on, on varmasti kasvanut. Uskoisin, että siellä on myös päätelty, että julkisuuden vuoksi tähän tullaan jatkossa puuttumaan. Järjestelyjä on pyritty toteuttamaan mahdollisimman pikaisesti, kun se vielä on mahdollista, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Verohallinnossa uskotaan myös, että julkisuus on lisännyt kiinnostusta. ennakkoratkaisujen raju kasvu ei kuitenkaan verottajan mielestä ole pelkästään huono asia.
– Se, että asiakkaat haluavat etukäteen selvittää, miten Verohallinto tähän asiaan suhtautuu, on myös myönteinen asia, sanoo Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen.
Ennakkoratkaisussa on kyse siitä, että osakkeiden siirtämistä holding-yhtiöön harkitseva taho pyytää etukäteen verottajalta näkemyksen, miten asia käsitellään verotuksessa.
Painamalla nuolta grafiikan oikeassa laidassa näet, miten yhtiön osingon verohuojennus toimii ilman holding-yhtiötä ja sen kanssa.
Verosuunnittelutapaukset ovat aiempaa räikeämpiä
Verohallinnolla ei vielä ole tilastoja viime vuoden verovalvonnassa ilmenneistä väärinkäytöksistä, mutta aiempina vuosina niissäkin on ollut selkeää kasvua.
Vuonna 2023 joka kuudes Verohallinnon valvomasta 230 yrityksestä oli arvostanut osakkeensa selvästi ylihintaiseksi veroetuja saadakseen. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12 prosenttia.
Yliarvostuksien yhteissummat kuvaavat, että verosuunnittelutapaukset ovat yhä räikeämpiä. Kun 2022 yliarvostusten yhteissumma oli 15 miljoonaa euroa, viime vuonna se oli jo 25 miljoonaa euroa.
Tämä tarkoittaa, että verokikkailun vuoksi osakevaihtoja tehneet yhtiöt ovat yliarvostaneet osakkeitaan enemmän kuin aiemmin. On myös mahdollista, että mukana on entistä pienempiä yhtiöitä, jotka järjestelyn aikaan saadakseen joutuvat tekemään räikeämpiä yliarvostuksia.
Finnwatch arvioi, että ilmiön kokonaisuuden suhteen puhutaan joistakin kymmenistä miljoonista menetetyistä veroeuroista.
Suomi voi menettää jopa 24 miljoonaa euroa veroissa
Yle laski, minkä suuruusluokan ongelmasta euroissa voi olla kyse. Laskelma on karkea ja spekulatiivinen, mutta sekä Verohallinnon että Finnwatchin mielestä suuntaa antava.
Vuosien 2020–2021 osalta on oletettu, että 10 prosenttia ennakkoratkaisuista olisi toteutunutta aggressiivista verosuunnittelua. Vuoden 2022 osalta on käytetty Verohallinnon tarkastuksien lukua 12 prosenttia ja vuosien 2023–2024 osalta 15 prosenttia.
Tältä pohjalta laskelmassa on tehty oletus, että näissä tapauksissa veroetu hyödynnettäisiin täysimääräisenä, eli kaikissa tapauksissa osinkoa nostettaisiin 150 000 euroa. Vertailuluku puolestaan on 150 000 euron vuositulojen palkkaverotus lisättynä lakisääteisillä maksuilla, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuilla.
Finnwatch: Verottaja voi puuttua vain härskimpiin tapauksiin
Finnwatchin mukaan Verohallinnon toimintaa ilmiön kitkemiseksi rajoittaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, jonka perusteella verottaja pystyy puuttumaan vain kaikkein törkeimpiin tapauksiin.
– Verohallinnon on tällä hetkellä mahdollista puuttua vain kaikista aggressiivisimpiin järjestelyihin, joissa liiketoimintayhtiön osakkeet on arvostettu selkeästi liian korkealle, Finnwatchin Hietanen sanoo.
Hänen mukaansa holding-järjestelyistä on nykyisellään mahdollista saada merkittävää veroetua ilman, että verottaja pystyy asiaan puuttumaan.
Verottaja puolestaan pitää nykyisiä työkalujaan asianmukaisina.
– Työkalut ovat jo nyt kohtuullisen hyvät, Verohallinnon Savolainen toteaa.
Hänen mukaan valtiovarainministeriön ehdottamat keinot porsaanreiän tilkitsemiseksi olisivat tervetulleita tilanteen selkeyttämiseksi.
Finnwatch nosti sometähtien verokikkailun esille toissa syksynä. Raportissa selitettiin myös seikkaperäisesti, miten veronmaksua voi minimoida holding-yhtiön avulla.
Herää kysymys siitä, onko kansalaisjärjestöllä vastuuta verojärjestelyn kasvaneesta kysynnästä. Hietanen toteaa, että julkisuus on varmasti lisännyt järjestelyjen määrää, mutta ilman asian esiin nostamista ei syntyisi painetta lainsäädännön korjaamiseen.
Verohallinnolta järjestö saa synninpäästön, vaikka Savolainen toteaakin julkisen keskustelun varmasti lisänneen kiinnostusta järjestelyä kohtaan.
– Asioiden esiin nostaminen on tärkeää ja epäkohdistakin pitää pystyä keskustelemaan julkisesti, Savolainen toteaa Finnwatchin roolista asiassa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi Helsingin Sanomille, että hallitus aikoo käsitellä holding-yhtiöihin liittyvää porsaanreikää puoliväliriihessään tänä keväänä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen miika.koskela@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.