Ekologisuudesta innostuneet nuoret lähtevät nyt kudonta­kursseille, vaikka eivät tiedä kutomisesta juuri mitään

Kangaspuut ovat matkanneet maalaistalojen tuvista kaupunki­keskustoihin. Yhä useammalla kudonnan opettelijalla ei ole minkäänlaista kosketusta kangaspuihin entuudestaan.

Kangaspuiden loimilankojen solmintaa Joensuun Taitokorttelin kudontatiloissa.
Taitokeskusten kangaspuissa aloittelijoita odottaa valmiiksi luodut loimet. Kuva: Siru Päivinen / Yle
  • Siru Päivinen

Kutomisesta innostuneet kurssilaiset ovat osittain sukupolvea, jolla ei ole ollut lapsuudessaan mitään kosketuspintaa kudontaan.

Sen sijaan kierrätys ja ekologiset arvot ovat nuoremmille sukupolville tärkeitä, ja niiden ohjaamana moni on löytänyt kangaspuiden ääreen.

Esimerkiksi Turun ja Tampereen Taitokeskukset ovat löytäneet uuden kohdeyleisön.

Kangaspuiden rantautuminen kaupunkien keskustoihin taitoyhdistysten tiloihin ja vapaaopistojen suojiin on saanut nuoremmat harrastajat liikkeelle.

– Saavutettavuus sekä tarjolla oleva neuvonta ja materiaalit ovat ratkaisevassa asemassa, kertoo havainnoistaan Taitoliiton viestintäkoordinaattori Johanna Aydemir.

Kirkkaanvärisiä matonkuteita hyllyssä esillä Joensuun Taitokorttelissa.
Taitokeskukset myyvät materiaaleja käsitöiden tekoon. Matonkuteita voi leikata myös itse vanhoista vaatteista tai kodintekstiileistä. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Omaan pesään halutaan itse tehtyä

Käsityöt rauhoittavat mieltä ja antavat monelle omaa aikaa. Arjen ahdistavistakin asioista pääsee toviksi irti vaikkapa kangaspuiden äärellä. Käsityöt tekevät tilaa myös luovuudelle.

– Nuoret kurssilaiset kertovat, että he haluavat kotiin jotain aivan itse tehtyä. Se voi olla vaikkapa liinoja, pyyhkeitä tai mattoja, sanoo Aydemir.

Ekologisuuden lisäksi tärkeää on myös se, että tuntee tuotteen koko elinkaaren.

– Suvun vanhoista vaatteista ja lakanoista leikatut matonkuteet ja niistä itse kudottu räsymatto on aivan eri arvossa kuin kaupasta ostettu tuote, sanoo Taito Pohjois-Karjalan käsityö- ja kulttuurivastaava Kati Korhonen.

Taito Pohjois-Karjalan neuvoja Kati Korhonen solmii kangaspuiden loimilankoja Taitokorttelissa Joensuussa.
Taito Pohjois-Karjalan kursseilla käy kaiken ikäisiä käsitöiden opettelijoita. Kati Korhonen pitää arvokkaana osaamisen siirtämistä sukupolvelta toiselle. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Aloittelijat istuvat usein kangaspuiden ääreen epävarmoina. Kun ensimmäiset kymmenet sentit on saatu kudottua, moni riemastuu.

– He ilahtuvat huomatessaan, ettei tämä olekaan mitään rakettitiedettä. Kun valmis työ sitten irrotetaan kangaspuista ja levitetään nähtäväksi, on mukava jakaa kurssilaisten onnistumisen iloa, Korhonen kertoo.

Joensuu sai rauhallisen kutojan keitaan

Joensuussa Taitoyhdistyksen kangaspuut saivat vuoden alussa oman rauhallisen paikan Taitokorttelin vanhan tiilitalon toisesta kerroksesta.

Joensuun Taitokorttelin tiilitalo, jonka yläkerrassa on nykyisin kangaspuut ja kuodontatilat ja maantasakerroksessa Taito-kauppa.
Joensuun Taitokortteli sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Kuva: Siru Päivinen / Yle

– Kudontakurssit täyttyvät oikeastaan sitä mukaa kun niistä ilmoitetaan. On mukava huomata, että kudonta kiinnostaa nuoria myös Itä-Suomessa, kertoo Korhonen.

Suomessa on yli 50 Taito-keskusta, joiden osaaminen ja neuvonta on etenkin aloittelevalle käsityöharrastajalle kullanarvoinen apu. Kati Korhonen solmii jatkoa mattoloimeen odottamaan uusia kutojia. Video: Siru Päivinen / Yle, Ari Haimakainen / Yle

Tänä keväänä Joensuussa on kaksi kudontakurssia. Ensimmäinen tutustuttaa huivin tekoon matkakangaspuilla ja toisella opetellaan ruusukasmaton tekoa isoilla kangaspuilla.

Pystyssä oleva räsymattorulla.
Siinä se nyt on. Itse tehty ja iloisen kirjava matto kotiin lähdössä. Eikä ole toista samanlaista. Kuva: Siru Päivinen / Yle