Nancy Johansenille ja hänen pojalleen Pederille Joensuu on tuttu kaupunki jo seitsemäntoista vuoden ajalta. Joensuuhun heidät tuo yhä uudestaan paitsi kaupungin tunnelma, myös mattojen kutominen Taitokeskuksessa.
Peder on ehtinyt kutoa jo satoja mattoja, eikä innostus tunnu laimenevan yhtään.
Peder ja Nancy Johansen suunnittelevat ja kutovat mattoja toki myös kotonaan Idahossa, mutta Joensuu on heille se todellinen inspiroitumisen paikka. Kotiin lähtiessä mukana on aina paljon uusia ideoita, Nancy Johansen sanoo.
Suurin syy tulla Suomeen on kuitenkin se, ettei missään kuulemma ole niin hyviä kangaspuita kuin Suomessa.
– Katso nyt näitäkin kangaspuita, ne ovat kuin talo! Ne ovat vakaat eivätkä heilu, Nancy Johansen ihastelee Joensuun Taitokeskuksen kangaspuita.
Osa Pederin kutomista matoista jää perheelle itselleen, osa menee lahjaksi. Jotkin matot hän myy Idahossa ja osan hän lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Jenkeissä katoavaa kansanperinnettä?
Kutominen on kuoleva taito Yhdysvalloissa, valittelee Nancy Johansen.
– Kutomista opetettiin meillä ennen yliopistoissa, mutta budjettileikkaukset ovat lopettaneet toiminnan.
Kangaspuiden äärellä kesäpäiviä viettää myös Curtis Mahon, 16, Washingtonista. Tarkoituksena on kutoa matto isoäidille.
– Se on tosi hauskaa! Olisipa minulla enemmän aikaa, tekisin mattoja enemmänkin, Mahon sanoo.