Palomiesten fyysistä kuntoa tarkkaillaan kenties enemmän kuin minkään muun ammattiryhmän. Harvassa ovat myös ne työpaikat, joissa kuntosaliharjoittelu kuuluu osaksi työpäivää ja kesken työpäivän testataan kestävyyttä esteradan avulla, kuten paloasemilla.
Pelastajien psykososiaalisiin kuormitustekijöihin sen sijaan on alettu kiinnittää tarkempaa huomiota vasta viime vuosina.
– Aiemmin työssä kohdattuja traagisia asioita, kuten ihmisen kuolemaa, on voitu puida saunassa tai sitten ei. Nykyään psykologinen jälkipuinti on arkipäivää, kuvailee itsekin palomiehenä vuosia työskennellyt Juha Rautiainen.
Paloasemilla kahden kerroksen väkeä
Vaikka pelastajien henkisen hyvinvoinnin tukemisessa on edistytty, paljon on edelleen parannettavaa. Tästä Ylen haastateltavat ovat laajasti yhtä mieltä.
Syy voi olla pelastusalan jo osaksi vanhentunut kulttuuri, jossa korostetaan hierarkiaa, maskuliinisuutta ja fyysistä voimaa sekä pärjäämistä niin sanotuista pikku asioista valittamatta. Machokulttuuri mahdollisti pelastuslaitoksissa myös sukupuolisen häirinnän, josta Yle kertoi vuonna 2021.
Pelastusopistossa Kuopiossa julkistetaan tänään selvitysraportti pelastusalan epäasiallisesta ja väkivaltaisesta kohtelusta, jossa on myös toimenpidesuosituksia alan toimijoille.
1980-luvun lopulla uransa pelastusalalla aloittanut Rautiainen ei voi ymmärtää naisten kokemaa häirintää. Itse hän ei ole sellaista todistanut. Sen sijaan hänen aikanaan palolaitosten päällystö oli niin henkisesti kuin fyysisestikin kaukana kentällä työskentelevistä alaisistaan.
Johtaminen merkitsi armeijamaista käskyttämistä.
– Edelleen päällystön koulutuksessa valtaosa ajasta käytetään operatiiviseen johtamiseen ja hyvin vähän henkilöstöjohtamiseen. Tähän tarvitaan muutos, Rautiainen vaatii.
Syrjintä ja kiusaaminen jäävät pimentoon
Rautiaisen kaima, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen on samaa mieltä.
– Palopäällystön koulutusohjelmassa on selkeä koulutusvaje ihmisten ja henkilöstöjohtamisen osa-alueella. Reagoimme asiaan ja järjestämme ihmisille mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen.
Kärkkäinen luovutti Ylelle yhteenvedon alueen pelastajien tuoreesta työhyvinvointikyselystä.
Kyselystä nousi esiin samoja teemoja, jotka koskevat pelastusalaa laajemminkin. Näitä ovat muun muassa työyhteisön ongelmien käsittelyn hitaus, innovoinnin ja palkitsemisen puute sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.
Pelastusalan ammattiliiton SPALin mukaan kentältä myös viestitään, että vaikka hyvinvointikyselyitä tehdäänkin, niissä ilmi tulleisiin epäkohtiin ei useinkaan puututa.
Toisaalta työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ei yleensä edes kerrota työnantajalle. Ongelma koskee Työterveyslaitoksen vuoden 2023 selvityksen mukaan myös sosiaali- ja terveysalaa, mutta pelastustoimessa epäkohdista raportoidaan sote-alaakin harvemmin.
Vaikenemisen taustalla voi olla pelkoa
SPALin työmarkkina-asiantuntija Juha Rautiainen tunnistaa ongelman. Hänen mukaansa esimerkiksi huonosta lähijohtamisesta, esimiehen huonosta käyttäytymisestä tai epäasialliseksi koetusta puhetavasta ei ole ollut tapana puhua.
Asiaa ei helpota, että edelleen kritiikki voidaan haudata, kuten kävi Keski-Uudellamaalla, missä pelastusjohtaja jätti raportoimatta itseään koskevat kyselytulokset (Keski-Uusimaa-lehti).
Yksi syy vaikenemiselle voi olla pelko seurauksista. Rautiaisen mukaan epäkohtien esiin nostaminen voidaan kokea hyökkäykseksi talon ylintä johtoa kohtaan.
– Seurauksena voi olla rangaistus yksittäistä asian esille tuonutta kohtaan ja mahdollisesti uran etenemismahdollisuuksien loppuminen, Rautiainen sanoo.
Panostus työntekijöihin auttoi hakijapulaan
Pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen ja Kuopion palomiesyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Marko Petjala uskovat, että vaikenemisen kulttuuri on murtumassa ja osin jo murtunut.
– Rohkaisen puhumiseen. Asioiden ratkaisu heti tuoreeltaan on paljon helpompaa kuin vasta joskus myöhemmin. Tässä vanha sanonta, että aika hoitaa, ei toimi ollenkaan, Kärkkäinen sanoo.
Petjalan mukaan avoimuudessa on edelleen kehitettävää. Hän muistuttaa, että kaikki pelastusalalla työskentelevät ovat vastuussa muutoksesta.
– Jokaisen meistä on otettava vastuu omasta asenteesta ja panostettava siihen, että vaikeatkin asiat käsitellään. Tietenkin johtaminen on tärkeää, mutta myös meidän työntekijöiden on oltava valmiita muutokseen.
Kärkkäinen sanoo, että panostaminen työntekijöiden työhyvinvointiin on jo näkynyt. Pohjois-Savossa on ollut aiemmin vaikeuksia esimerkiksi sijaisten palkkaamisessa, mutta nyt hakijoita on riittänyt.
Artikkelia varten on haastateltu myös SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkolaa ja Työterveyslaitoksen erikoistutkijaa Kirsikka Selanderia.