Mila Suutari, 10, haluaa sirkusalan ammattilaiseksi – jopa 15 000 nuorta harrastaa sirkusta

Harrastajien määrä on noussut selvästi parin viime vuoden aikana. Sirkusta pidetään hyvänä harrastuksena, koska siinä saa liikkua ilman kilpailu­asetelmaa.

10-vuotias Mila Suutari on harrastanut sirkusta muutaman vuoden ajan ja toivoo saavansa siitä joskus jopa ammatin. Video: Tapio Termonen / Yle
  • Tapio Termonen

10-vuotias Mila Suutari sanoo olevansa sirkustaiteen kanssa tosissaan. Suutari on harrastanut sirkustaidetta muutaman vuoden ajan, ja hän on mukana Satasirkus ry:n esiintyvässä ryhmässä.

Suutaria miellyttävät eniten fyysisiä taitoja vaativat ohjelmanumerot, mutta pitää myös muista sirkuksen osa-alueista. Hän huomaa kehittyneensä ja sanoo, että onnistumiset voimaannuttavat ja iloinen mieli heijastuu myös kaikkeen muuhun, esimerkiksi koulunkäyntiin.

Nyt Suutari harjoittelee pari kertaa viikossa, mutta tulevaisuudessa häntä kiinnostaa myös ammattilaisuus.

– Toivottavasti pääsen hyvään sirkuskouluun ja kehityn ihan Sirkus Finlandian tasoiseksi, hän sanoo.

Satasirkus ry:n esiintyvä ryhmä harjoittelee.
Porilainen Mila Suutari haluaa oppia niin hyväksi sirkustaiteilijaksi, että voisi joskus esiintyä Sirkus Finlandiassa. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Mila Suutari ei ole harrastuksensa kanssa yksin, sillä sirkustaiteen harrastaminen on lisääntynyt viime vuosina koko maassa.

Suomen Nuorisosirkusliiton alaisissa sirkuskouluissa ja -kerhoissa on noin 15 000 sirkusalan harrastajaa. Näiden lisäksi harrastajia on esimerkiksi työväenopistojen tai koulujen sirkuskerhoissa.

Porissa vuonna 2014 perustetun Satasirkus ry:n toiminta on kasvanut kahden viime vuoden aikana kaksinkertaiseksi. Sen saleilla käy lähes 250 harrastajaa viikossa.

Satasirkus ry:n esiintyvä ryhmä suunnittelemassa ohjelmistoa.
Sirkus Sasilaiset on Satasirkus ry:n esiintyvä ryhmä. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Toiminnanjohtaja Marjo Hellström uskoo, että suosion kasvuun on useita syitä. Yksi voi olla se, että sirkuksessa saa liikuntaa ilman kilpailullista elementtiä.

– Nuorille on tosi vähän höntsäryhmiä, joissa voi olla mukana ilman kilpailua, Hellström sanoo.

Ammattilaiseksi ei ole kovaa tunkua

Sirkusalan virallisia ammattitutkintoja voi Suomessa suorittaa kahdella paikkakunnalla, Lahdessa ja Turussa.

Koulutuskeskus Salpaus tarjoaa toisen asteen koulutusta eli sirkusartistin perustutkinnon Lahdessa. Salpaus voi ottaa vuosittain 18 oppilasta.

– Aina emme saa luokkia täyteen, sanoo sirkustaiteen lehtori Jukka Juntti koulutuskeskus Salpauksesta.

Satasirkus ry:n kurssilaisia ja ohjaajia.
Sirkustaiteilijoiden täytyy luottaa toisiinsa ja sitä voi harjoitella muun muassa piirissä, jossa keskellä oleva kaatuu muiden kiinni otettavaksi. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa koulutetaan sirkustaiteilija-pedagogeja. Taideakatemian opinnot oikeuttavat alempaan korkeakoulututkintoon, joka antaa opettajan pätevyyden sirkustaiteen perusopetuksesta ammatilliselle toiselle asteelle.

Myös lehtori Minna Karesluoto toivoo lisää opiskelijoita sirkuskoulutukseen. Hän sanoo, että ammattiin asti hakeutuvia pitäisi rohkaista ja kannustaa enemmän.

– Moni epäilee fyysisiä kykyjään tai ei tiedä kouluttautumismahdollisuuksista, Karesluoto sanoo.

Koulutukseen kaivataan profiloitumista ja kansainvälisyyttä

Sorin Sirkuksen sirkustirehtööri Taina Kopra sanoo, että alan koulutuksen pitäisi profiloitua nykyistä paremmin. Kopran mukaan suurin pula on osaavista opettajista. Hän sanoo, että Turun taideakatemian kannattaisi keskittyä vain opettajien koulutukseen.

– Silloin oppilaita voisi olla enemmän, Kopra arvioi.

Sorin Sirkuksella on oma sirkuskoulu, jossa on yli 600 oppilasta. Siellä annetaan taiteen perusopetusta laajassa ja yleisessä oppimäärässä.

Satasirkus ry:n kurssi.
Satasirkuksen kursseilla harjoitellaan myös pariakrobatiaa. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Sirkusjohtaja Carl Johan Jernström Sirkus Finlandiasta pitää alan kotimaista sirkuskoulutusta hyvänä. Hän sanoo, että maan kokoon verrattuna Suomessa tuotetaan uusia ammattilaisia riittävästi.

Jernström on säännöllisesti yhteydessä Salpauksen koulutuskeskukseen ja löytää sieltä tekijöitä Sirkus Finlandialle. Koko henkilökuntaa ei ole edes tarkoitus kasata suomalaisin voimin, ja hän harmitteleekin, ettei Salpaukseen oteta enää suomen kieltä taitamattomia opiskelijoita.

– Sirkuksen pitää olla kansainvälistä, toteaa Jernström.

Avarakatseisuus auttaa työllistymään

Sirkustaide on paljon muutakin kuin perinteinen sirkus suurine telttoineen. Nykysirkusta voidaan tehdä tilaustyönä ja se voi olla esimerkiksi kantaa ottavaa.

Lehtori Minna Karesluoto Turun Taideakatemiasta sanoo, että varsinkin kulttuurihyvinvoinnin alalla sekä tapahtuma-alalla on paljon mahdollisuuksia sirkustaiteen erilaisille tekijöille.

– Yksi opiskelija toteutti juuri taiteellisen opinnäytetyönsä itse tekemässään vesialtaassa Turun seudun jätevedenpuhdistamolla, hän kertoo esimerkkinä sirkustaiteen monimuotoisuudesta.

Myös Koulutuskeskus Salpauksen lehtori Jukka Juntti uskoo, että Suomessa on hyvin tilaa sirkusalan ammattilaisille. Esimerkkeinä hän mainitsee Arctic Ensemble ja Usva Company -nimiset sirkusryhmät.

– Täällä olisi tilaa jopa muutamalle kymmenelle vastaavalle ryhmälle, jos ne kiertäisivät pienemmillä paikkakunnilla, Juntti sanoo.