Carita Rahko odottaa vauvaa lappilaiskylässä – se on niin harvinaista, että perheelle alkoi tulvia lahjoja

Maaseudulla Torniossa iloitaan syntyvistä vauvoista niin paljon, että äitiyspakkausmaisen lahjaboksin tekoon osallistui lähes koko kylä.

Raskaana oleva nainen istuu olohuoneen sohvalla.
Arpelassa puolisonsa kanssa asuva Carita Rahko odottaa esikoistaan ja iloitsee kyläyhteisön tuesta. Kuva: Laura Valta / Yle
  • Laura Valta

Runsaan parinkymmenen kilometrin päässä Tornion keskustasta, keskellä hiljaista maaseutua, tapahtuu tänä vuonna jotain yllättävää.

Siellä koetaan nimittäin vauvabuumi. Laskevan syntyvyyden maassa ja vähenevän väen seudulla se on ihmeellinen ja iloinen uutinen.

Yksi vauva on jo syntynyt tänä vuonna, ja toinen on tiedossa toukokuussa. Esikoistaan odottava Carita Rahko halusi perustaa perheen nimenomaan rauhallisella kylällä, josta löytyy kuitenkin kaikki tarvittava eli päiväkoti, koulu ja kyläkauppa.

Kun uutiset odottajista kantautuivat Arpelan marttojen korviin, he ryhtyivät tekemään ja kokoamaan lahjaa, joka toi perheenlisäystä saaneille vanhemmille kyynelet silmiin.

Carita Rahko kertoo miltä tuntui, kun hän kuuli millainen lahjapakkaus on kyläläisiltä tulossa vauvan synnyttyä.

”Häkellyttävän kaunis ele”

Arpelan naapurissa Kantojärven kylällä asuvat Roosa Kolehmainen ja Joose Kuure saivat kuopuksensa tammikuun lopussa, ja pian he saivat kokea kyläyhteisön välittämisen odottamattomassa paketissa.

Arpelan martat halusivat juhlistaa jokaista kylille syntyvää vauvaa aikana, jolloin uutiset kertovat lähinnä kylien kuihtumisesta ja vauvakadosta.

Lumisessa maassa omakotitalon edessä valkoinen laatikko, jossa teksti vauvaboksi. Laatikon ympärillä on kolme naista, joista yksi nauraa ja pitelee käsissään leivonnaista.
Arpelan martat lahjoittivat ensimmäisen vauvaboksin Roosa Kolehmaiselle helmikuussa. Kuva: Arpelan martat

Marttojen ja koko kylän yhteistyöllä syntyi lahja: ikioma vauvaboksi, joka on kuin maailmallakin tunnettu Kelan äitiyspakkaus. Kolehmainen vastaanotti ensimmäisen vauvaboksin helmikuussa.

– Lahja täynnä käsitöitä, ruokaa, leivonnaisia ja lahjakortteja on ihan häkellyttävän kaunis ele, Kolehmainen toteaa.

Kolehmainen kiittelee, että vauvaboksi toi iloa myös isosisaruksille ja vieraille Marttojen rotinoiden – eli vastasyntyneiden perheisiin tuotavien ruokalahjojen – myötä.

Kuvassa on vauvaboksi, joka sisältää vauvan vaatteita, tarvikkeita ja hoitotuotteita. Paketissa näkyy muun muassa vauvan vaippoja, pehmolelu, vihreä villapipo ja -tumput, sekä erilaisia vauvanhoitotuotteita kuten harja ja kynsisakset. Mukana on myös vauvan ensikirja ja kortteja.
Tältä näytti ensimmäisen vauvaboksin sisältö. Boksin ulkoasun on suunnitellut ja toteuttanut Marisha Chwieniuk, jolla on oma mainostoimisto. Kuva: Arpelan martat

– Kyllä tätä ovat kaikki ihastelleet ja ihmetelleet. Vauvaboksilla on valtava merkitys – se kertoo kyläyhteisön lämpimyydestä ja välittämisestä.

Kuinka monta vastasyntynyttä tarvitaan vauvabuumiin kylillä?

Vauvaboksin idea- ja puuhanaisina ovat touhunneet Hanna Mommo ja Marisha Chwieniuk Arpelan martoista. Tempaukseen lähti mukaan iso joukko yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja ja yksityishenkilöitä.

Marisha Chwieniuk ja Hanna Mommo saivat innostettua boksin tekoon mukaan koko kylän.

He iloitsevat siitä, että toisiaan lähellä sijaitsevat Arpela, Kantojärvi, Korpijärvi, Könölä, Lautamaa ja Sattajärvi ovat saamassa uusia pieniä kyläläisiä.

Kuinka paljon vastasyntyneitä sitten tarvitaan syrjäkylille, että voidaan puhua vauvabuumista?

Kolme kuulemma riittäisi, mutta nyt vauvoja on tiedossa jopa enemmän:

Torniolaiset eivät meinaa uskoa, kun kuulevat Arpelaan ja sen lähikyliin syntyvien vauvojen määrän.

Kaupungin näkökulmasta kuusi ei ole järin monta, mutta nyt ei ollakaan keskustassa eikä sen lähelläkään. Kyseessä ovat kuitenkin kylät, joihin ei synny lapsia välttämättä edes joka vuosi.

Kylät houkuttelevat silti myös lapsiperheitä, ja Arpelassa on vielä koulukin jäljellä.

Kolehmainen kiittelee asuinpaikkaansa yhteisöllisyydestä ja avuliaisuudesta.

– Naapurilta voi lainata yhtä lailla kupin sokeria kuin traktorinkin. Täällä myös kysytään kuulumisia, pidetään toisista huolta. Lapsille se on tosi arvokas kasvuympäristö, Kolehmainen toteaa.