Kirkasvetisen Puruveden helmi hakee arvostusta – kalastajat hakevat muikunmädille nimisuojaa

Nimisuoja toisi muikunmädille pakkausmerkinnän, joka korostaa sen vastuullisuutta ja puhtautta. Edessä on vuosien lupaprosessi.

Tutkijan mukaan suurin hyöty EU:n nimisuojasta tulee Puruveden alueelle ruokamatkailun kautta. Video: Esa Huuhko / Yle
  • Sari Ursin

Puruveden muikunmädille haetaan EU:n nimisuojaa. Hakijoina ovat Puruveden alueen kalastajat. Järvessä esiintyvä muikku sai suojan jo 2013.

Nimisuojan saaneissa tuotteissa on hyvin vähän luonnonkaloja tai niistä tehtyjä kalatuotteita.

Suomalaisella Puruveden muikunmädillä on nyt iskun paikka, sanoo Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin erikoissuunnittelija, väitöskirjatutkija Marjo Särkkä.

– Meillä on hyvä sauma erottautua joukosta ja tuoda esille sisävesiemme ammattikalastusta ja osaamista.

Särkkä kuvailee mätiä aromiltaan hienostuneeksi, väriltään kauniin oranssiksi ja pienikokoisten mätipallojen suutuntumaa miellyttäväksi.

Henkilö pitää käsissään purkillista Puruveden muikunmätiä.
Puruveden muikunmäti on huomattavasti tavallista muikunmätiä kalliimpaa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Nimisuoja on suunnattu kaupallisille tuotteille, joilla on jokin maantieteelliseen sijaintiin liittyvä erikoisuus.

Pakkauksissa nimisuojasta kertoo kuluttajamerkki, jolla viestitään esimerkiksi suomalaisen elintarvikkeen puhtaudesta tai vastuullisuudesta.

Kirkasvetisyys on Puruveden valttikortti

Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla sijaitseva Puruvesi on osa Saimaata. Se on ainutlaatuinen kirkasvetisyytensä ansiosta.

Kerimäen Kalatalon tuotantopäällikkö Timo Mutikaisen mukaan Puruveden muikunmädin maku ja väri eroavat selkeästi lähialueen järvistä saatavasta mädistä. Sen käsittely vaatii paljon käsityötä.

Sadasta kilosta muikkuja voi saada kuudesta kymmeneen kiloa mätiä.

Mutikainen toivoo, että nimisuoja näkyy kalastajille ja kalanjalostajille parempana muikun hintana. Nimisuojaa voivat käyttää kaikki Puruveden alueen kalastajat.

Nimisuojalla ruokaväärennöksiä vastaan

Marjo Särkkä tekee parhaillaan väitöskirjaa ruuan mainetekijöistä. Nimisuoja voi parantaa paikallisen raaka-aineen tuotantoketjun imagoa.

Tuotteen nimisuojaus on voimassa kaikissa EU-maissa ja sen käyttöä valvotaan.

– Tällä voidaan taistella globaalisti lisääntyviä ruokaväärennöksiä vastaan.

Marjo Särkkä syö bliniä, jonka täytteenä on Puruveden muikunmätiä.
Blinit ovat suolaisia lettuja, jotka tehdään yleensä vehnä- ja tattarijauhoista hapatetusta taikinasta. Marjo Särkkä syö blinit pilkotun punasipulin, smetanan ja Puruveden muikunmädin kanssa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Nimisuojaus voi houkutella myös investointeja alueen ulkopuolelta. Tiettyyn alueeseen liittyvää tuotetta ei voi siirtää muualle ilman, että sen lisäarvo katoaa.

– Investoija voi siis luottaa siihen, että Puruveden muikunmädin tuotanto pysyy Puruveden alueella.

Suojatun maantieteellisen merkinnän hakemus Puruveden muikunmädille käsitellään ensin kansallisesti Ruokavirastossa. Sen jälkeen hakemus menee EU:n komission käsittelyyn. Hakemuksen käsittely vie kolmesta neljään vuotta.