Ravintolakoulu Silveriassa Vaasassa kasvatetaan seuraavaa kokkisukupolvea. Samalla opiskelijat tekevät aterioita yleisölle.
Kokki ja opettaja Pasi Latva on huomannut, että lounaalle tulevilla pääosassa ovat yhä liha ja kala.
– Kyllä juuret ovat syvällä lihassa. Kasvishampurilainen, kasvispihvit ja kasvispohjaiset pastat myyvät hyvin, mutta silti me taidamme vielä olla lihansyöjäkansaa, pohtii Latva.
Kokki ja kokkiopiskelijoiden ohjaaja Pasi Virta on kymmenien työvuosiensa aikana nähnyt muutoksen. 30–40 vuotta sitten oltiin tyytyväisiä, kun ruuassa oli porkkanaa ja sipulia, mutta nyt puhutaan jo palkokasveistakin.
– Nykyään panostetaan kasvisruokaan. Maailma muuttuu, ja itsekin on muututtava. Kaikkeen pitää olla valmis, miettii Pasi Virta.
Silti kaikki ei vielä ole muuttunut. Hän on huomannut asiakkaiden kanssa keskustellessaan, että ihmiset sanovat haluavansa kevyttä ja vähärasvaista ruokaa, mutta ottavat kuitenkin leikkeleen ja ranskalaiset.
Uudet opit opiskelijoille
Kokkikoulussa pyritään muuttamaan suomalaisten ruokailutottumuksia jakamalla uusia oppeja kokeiksi opiskeleville.
Kasvisten esittely saattaa saada opiskelijoissakin aikaan reaktion, ”miksi on kasvista, miksei lihaa?, tietää opettaja Pasi Latvala.
– Erityisruokavaliot ja kasvisruokavaliot lisääntyvät. Meidän täytyy osata valmistaa herkullisia kasvisruokia, ja sitä me täällä harjoittelemme. Ei voi vain sanoa, että minä en osaa. On osattava.
Siksi Silveriassa opetellaan esimerkiksi käyttämään erilaisia proteiineja, quornia, soijaa ja mifua.
Latvala vinkkaa myös tavalliselle ruuanlaittajalle keinon, jolla kasviskiintiötä on helppo tavoitella. Kaikkea lihaa ei tarvitse heti jättää pois.
– Esimerkiksi kanapataan voi laittaa juuresten ja kasvisten lisäksi linssejä, papuja tai kikherneitä. Silloin lihan määrää voi vähentää, mutta mukana on silti proteiineja. Samalla ruuasta tulee riittoisampi. Annoksesta riittää jopa viidelle ruokailijalle, neuvoo Latvala.
Vielä on matkaa tavoitteeseen
Ensimmäisen vuosikurssin kokkiopiskelijat Emma Ikola ja Valtteri Felix valmistavat kasvispihvejä lounaalle. Ruokalistalla on myös kalkkunakääryleitä, lihapullia ja kasvislinssifetapihvejä lisukkeineen.
Kumpikin suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että ruokalistalla olisi yhä enemmän kasvispainotteista syömistä.
Emma Ikola arvelee kuitenkin, että ihan heti ei jokaisen ruokavaliosta löydy 800 grammaa kasviksia, vihanneksia tai marjoja.
– Tavoite on hyvä, koska niissä on hyviä ravintoaineita ja ne auttavat ihmisiä elämään pitempään ja jaksamaan paremmin. Luulen, että noin isoon tavoitteeseen ei päästä yhdessä yössä. Se vaatii kestävyyttä ja halua opetella siihen, miettii Ikola.
Myös Valtteri Felix pitää tavoitetta hyvänä, mutta kaukaisena.
– On se kyllä totta, että me suomalaiset emme hetkeen pääse aivan tuohon 800 grammaan. Onhan se iso määrä, arvioi Felix.
