BRYSSEL EU-huippukokous hyväksyi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdotukset puolustusrahoitukseen. Tarkoitus on saada liikkeelle 800 miljardia euroa puolustusmenoihin.
EU:lla on tarve päästä pois puolustuksen alisuorittajan roolista, johon se on ajautunut rauhan vuosina luottamalla Yhdysvaltain tukeen.
Suunnitelma nojaa pitkälti jäsenmaiden lainanottoon. Uusi 150 miljardin euron rahoitusväline tarjoaa lainoja puolustusinvestointeihin. Komissio ottaa lainaa pääomamarkkinoilta käyttäen EU-budjettia vakuutena.
Lainat on tarkoitettu etenkin yhteisiin puolustusinvestointeihin, mutta niitä voidaan käyttää myös Ukrainan tukemiseen.
Lainaa kannattaa ottaa etenkin niiden, joille se on halvempikorkoista kuin maiden markkinoilta itse saama laina.
EU:n velkasäännöissä joustetaan, niin että puolustusinvestointien takia maa ei joudu talouden tarkkailuluokalle.
Jos maat kasvattaisivat puolustusmenoja 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, se toisi komission arvion mukaan 650 miljardin euron investoinnit neljässä vuodessa.
Velka pitää kuitenkin aina maksaa pois. Osa maista on jo valmiiksi velkaantuneita. Kotimaassa pitäisi selittää, että nyt on nipistettävä terveydenhuollosta, kun täytyy hankkia ilmapuolustusta.
Velkasäännöissä joustaminenkaan ei ole ikuista. Ajan myötä jäsenmaan pitää pyrkiä saamaan velkaantuminen kuriin.
Etenkin etelän jäsenmaissa olisi haluttu aseostoihin mieluummin tukia.
Koronasta toipumiseen otetussa elpymispaketissa oli tarjolla jäsenmaille sekä lainaa että tukea. Tuet kelpasivat hyvin, lainat eivät niinkään. Lainavaltuuksia on komissiolla yhä jäljellä 93 miljardia euroa.
Von der Leyen ehdottaa myös, että maat käyttäisivät EU:lta saamiaan jäljellä olevia aluekehitystukia puolustukseen. Tämä voi kannustaa joitakin puolustusinvestointeihin, mutta moni alue tarvitsee myös tukensa.
Puolustukseen satsaaminen vaatii sitä, että maa kokee tarpeen varustautua uhkan varalta.
Kaukana EU:n itärajasta olevilla mailla on toisenlaiset uhat kuin Venäjän rajavaltioilla. Ne pelkäävät terrorismia.
Näissä maissa korostuu turvallisuuden laajempi tarkastelu, ei niinkään rautaa rajalle -ajattelu. Puolustusinvestointeja voi toki tehdä esimerkiksi kyberturvallisuuteen.
Puolustukseen ovat valmiit panostamaan etenkin Venäjän lähimaat ja isot valtiot.
Pääministeri Petteri Orpo on korostanut, että etulinjan maiden kuten Suomen pitää olla saamapuolella EU:n puolustussatsauksissa. Tämäkin viittaa muuhun kuin valtion velanottoon. Suomi saattaa myös saada lainaa markkinoilta yhtä edullisesti kuin komissio.
Juuri hyväksytty EU-paketti on kuitenkin vasta alkua. Seuraavaa järeää puolustuspakettia odotetaan jo parin viikon päästä, kun komissio julkistaa puolustuksen niin sanotun valkoisen kirjan. Siinä on tarkoitus linjata puolustuksesta vuosiksi eteenpäin.
Kaikkein mullistavimman puolustusinvestoinnin on ilmoittanut Saksa. Se perustaa 500 miljardin euron rahaston puolustukseen ja infrastruktuurin rakentamiseen.
Selkeä käskyttäjä puolustusmenojen kasvattamisessa on sotilasliitto Nato.
Kahden prosentin aika on jäämässä taakse. Nato-maiden pitää todennäköisesti satsata jatkossa puolustukseen vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan uhkaa, ettei sellaisten maiden avuksi tulla, jotka eivät maksa sitä, mitä määrätään.