Lasten ADHD-diagnoosit yleistyvät Suomessa edelleen. Vuonna 2023 yli 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi, kun vuonna 2022 osuus oli alle yhdeksän prosenttia.
– Tämä ei tietenkään ollut mikään toivottu tulos. Toivotaan, että lähivuosina määrä kääntyy laskuun sitä mukaa, kun asiaan kiinnitetään huomiota, ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka näkyy ylivilkkautena ja keskittymisongelmina. Kansainvälisissä tutkimusten mukaan häiriö on 5–8 prosentilla lapsista ja nuorista.
Isot erot maan sisällä
Maan eri osissa on isot erot ADHD-diagnoosien yleisyydessä. Itä-Suomi ja erityisesti Pohjois-Karjala ovat edelleen kärjessä.
Pohjois-Karjalassa alakouluikäisistä pojista 21,5 prosentilla on todettu ADHD. Myös alakouluikäisillä tytöillä diagnoosit ovat maan kärkeä, sillä diagnoosi 9,2 prosentilla.
Maan toisessa ääripäässä on Pohjanmaan hyvinvointialue, jossa alakouluikäisistä pojista diagnoosi on seitsemällä prosentilla ja tytöistä 2,3 prosentilla.
– Erot ovat niin suuria, että oikean ja ihan paikallaan olevan diagnostiikan ohella on myös ylidiagnostiikkaa ja mahdollisesti virhediagnostiikkaakin, Aalto-Setälä sanoo.
Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander arvioi viime vuonna, että suuret erot ADHD-diagnooseissa kertovat perusterveydenhuollon vakavista ongelmista.
Koulu voi vaatia liikaa
Virheellisiä ADHD-diagnooseja voivat Aalto-Setälän mukaan selittää esimerkiksi liian lyhyiksi jäävät yöunet tai liian pitkä ruutuaika, jotka voivat heikentää lapsen keskittymiskykyä.
– Myös esimerkiksi ahdistuneisuus, trauma ja kaltoinkohtelu voivat aiheuttaa samanlaista oireilua kuin ADHD.
Aalto-Setälän mukaan myös koulussa saatetaan myös vaatia liikaa lapsilta, jotka kehittyvät muita hitaammin. ADHD-diagnooseja on enemmän loppuvuodesta syntyneillä pojilla, jotka voivat olla lähes vuoden luokkatovereitaan nuorempia.
– Ovatko koulun odotukset realistiset suhteessa lapsen taitoihin, Aalto-Setälä kysyy.
Lääkkeetön hoito etusijalle
ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt samaa tahtia diagnoosien kanssa. Vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta, joista 33 100 oli poikia.
Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa ADHD-lääkkeitä käytti lähes joka viides alakouluikäinen poika.
Aalto-Setälä onkin huolissaan siitä, että ADHD:ta hoidetaan liian helposti lääkkeillä.
– Varsinkin pienemmille lapsille pitäisi ensisijaisesti tarjota ei-lääkkeellistä hoitoa ja tukea.
Juttua muokattu 11.3.2025 klo 8.46: Jutun alkuperäisessä, maan sisäisiä eroja diagnooseissa esitelleessä grafiikassa oli virheitä. Grafiikka on nyt korjattu.
Juttua muokattu 11.3.2025 klo 9.15: Lisätty viittaus Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin viime vuotiseen haastatteluun.