– On tämä totta kai pettymys.
Näin toteaa runkosarjassa yhdeksänneksi jääneen Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro.
Aiemmin sekä kolme perättäistä runkosarjavoittoa että Suomen mestaruutta saavuttanut Tappara pelasi huonoimman runkosarjansa sitten kauden 2011–2012.
Tapparan tavoite oli yltää suoraan puolivälieräpaikkaan, joka olisi vaatinut neljän parhaan joukkoon sijoittumista.
Viime kauden parhaat yleisömäärät (keskimäärin 8 493 kotiotteluissa) vetänyt Tappara jäi myös yleisötavoitteestaan, joka oli tälle kaudelle 8 000.
Aro on kauden 7 919 katsojan keskiarvoon kuitenkin tyytyväinen.
– Pääsylipputulojen ja muun myynnin osalta olemme tyytyväisiä kauteen, mutta kulujen kanssa on ollut haasteita sairasteluiden ja loukkaantumisten vuoksi.
Tapparan yleisökeskiarvo putosi viime kaudesta noin viidellä sadalla. Määrä oli siitä huolimatta sarjan toiseksi paras, Ilveksen jälkeen.
– Luulen, että tämä areena auttaa tässä, Aro toteaa.
Hänen mukaansa Tampereen areenan sijainti keskellä kaupunkia, hyvä viikonloppupelien määrä ja teemoitetut ottelutapahtumat kiinnostivat ihmisiä, vaikka peli ei ollut aiempien kausien tasolla.
Voittoa vai tappiota tiedossa?
Tilikauden tulosta on toimitusjohtajan mukaan liian aikaista arvioida. Aron mukaan pudotuspeleissä menestyminen määrittää kuitenkin merkittävästi taloudellista tulosta.
– Pelejä tarvitaan ja niitä tarvitaan enemmän kuin tämän viikon pelit.
Se, selviääkö Tappara tiistaina 18.3. alkavasta ensimmäisestä kierroksesta Kiekko-Espoota vastaan eteenpäin, vaikuttaa Aron mukaan siihen, onko tilikauden tuloksen edessä plus vai miinus.
Aro sanoo Tapparan analysoivan kauden jälkeen tarkkaan sen, mistä joulukuussa alkanut urheilullisesti heikko jakso johtuu.
Toimitusjohtaja mainitsee poissaolojen lisäksi yhdeksi kauden haasteeksi sarjaohjelman, mutta lopulta Tappara ei halua mennä näiden taakse.
– Omasta tekemisestä ne syyt löytyvät.
Ilveksellä ilonaiheita
Ilves sijoittui runkosarjassa toiseksi, vain pisteen päähän Rauman Lukosta.
Ilves Hockeyn toimitusjohtaja Risto Jalo on hyvin tyytyväinen seuran runkosarjaan.
Pelin sujuminen on hänen mielestään tärkeää myös muiden kuin urheilullisten tavoitteiden saavuttamisessa. Se näkyy myös katsomossa.
– Tärkeää on se, että peli kulkee ja on sen näköistä, että sitä on mukava katsella ja voittoja tulee riittävästi.
Jalon mukaan Ilveksen urheilullinen brändi on kehittynyt viime kaudesta, jolloin se sijoittui myös runkosarjassa toiseksi.
– Siinä mielessä kyllä, että olemme pelanneet erittäin tiiviisti ja tasaisesti. Ohipelejä on hyvin vähän.
Toimitusjohtaja kiittelee koko valmennustiimin työtä onnistuneeksi.
Ensimmäistä kautta Ilvestä valmentavan Tommi Niemelän palkkaamista päävalmentajaksi Jalo pitää jo tässä vaiheessa onnistuneena rekrytointina.
Yleisön suosiossa
Ilveksen kotipelien yleisökeskiarvo oli selvästi runkosarjan paras, 8 368 katsojaa. Jalon mukaan yleisötavoitteen ylittyminen tässä taloustilanteessa on hienoa.
– Varmasti monet joutuvat miettimään, mihin tapahtumiin rahojaan käyttää.
Ilveksen sijoitus runkosarjassa on sama kuin viime kaudella, mutta yleisöä kävi enemmän. Jalo katsoo yhdeksi yleisösuosion syyksi Ilves 365 -ajattelun.
Ilveksen jalkapallo ja jääkiekko ovat entistä tiiviimmin yhteydessä toisiinsa.
– Tämä on tuonut varmasti uusia katsojia.
Onko seuraavaksi Ilveksen vuoro?
Viime keväänä Ilveksen tie katkesi puolivälieriin. Edeltäviltä kahdelta kaudelta sillä on kaksi pronssia. Edellisestä mestaruudesta on kulunut tänä keväänä 40 vuotta.
Toimitusjohtaja käyttää Ilveksen tilanteesta vuorikiipeilymetaforaa.
– Olemme nostaneet perusleirin riittävän korkealle, joten huipulle on nyt helpompi mennä sopivissa olosuhteissa, Jalo kuvailee mestaruusmahdollisuuksia.
Ovatko olosuhteet oikeat tänä keväänä?
– Olen aika realistinen, ja tiedän, kuinka pienestä kannun saaminen on aina kiinni. Uskon tietysti tässä vaiheessa, että se on todella mahdollista tänä vuonna.