Demareilla on Satakunnan aluevaaleissa puolustettavana ylivoimainen ykkösasema. Vuoden 2022 aluevaaleissa puolue keräsi peräti 28,1 prosenttia maakunnassa annetuista äänistä.
Nyt vaalituloksen pitäisi olla vähintään samalla tasolla, koska puolueen kannatus valtakunnallisissa kannatuskyselyissä on korkealla. Viime aluevaalien ääniharava Kristiina Salonen on kuitenkin poissa listoilta siirryttyään maakuntajohtajaksi.
SDP:n listan tunnetuimpana nimenä on niukasti eduskunnasta pudonnut Heidi Viljanen. Toinen vahva nimi on aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen. Kristiina Salosta maakuntajohtajana edeltänyt Asko Aro-Heinilä mittauttaa nyt kannatuksensa vaalikentillä.
Keskusta vai kokoomus kakkoseksi?
Kakkossijaa tavoittelee keskusta, joka on ryhmittynyt Satakunnan aluevaltuustossa vahvaksi oppositioksi palvelujen keskittämistä ja pienten paikkakuntien toimipisteiden sulkemista vastaan. Ääniharavaksi pyrkii taas kansanedustaja Eeva Kalli.
Viime vaaleissa keskusta hävisi äänissä niukasti kokoomukselle prosentein 19,6–19,5. Kokoomus kuitenkin menetti paikkoja tehtyään vaaliliiton kristillisdemokraattien kanssa, ja keskusta oli paikkamäärässä kakkonen.
Kokoomuksen ääniharavat sivussa
Kokoomusta hyödyttää puolueen valtakunnallinen kannatusasema ja se, että puolueen äänestäjäkunta on varsin uskollista. Ääniä on haravoimassa kansanedustaja Mari Kaunistola.
Edellisten vaalien kokoomuksen kolmen kärki – Matias Marttinen, Sampsa Kataja ja Marja-Leena Alho – ovat rivistä poissa. Kataja olisi halunnut mukaan, mutta kohuissa ryvettynyt ex-kansanedustaja jätettiin syrjään.
Kokoomus on tälläkin kertaa solminut vaaliliiton, tällä kertaa RKP:n kanssa. Kokoomuspiirin toiminnanjohtaja Antti Ahonen lienee laskenut, että porvariäänten kerääminen yhteen tuottaa kokoomukselle hyötyä. Ahosen laskukaavojen pätevyys ratkeaa vaali-iltana.
Kolmen suurimman puolueen takana perussuomalaiset yrittää pitää päänsä pinnalla, mutta valtakunnallisen kannatuksen alamäki ei nostata vaalitunnelmaa. Puolueen ykkösnimenä on kansanedustaja Petri Huru, mutta muita kansanedustajia ei listalla ole. Viime vaalien kakkosnimi Christa Lahto on siirtynyt Liike Nytin kautta kokoomukseen.
Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin ilman viime kerran kolmea kärkinimeää, Raisa Rantaa, Tapio Furuholmia ja Mika Ahoa. Entinen kansanedustaja Jari Myllykoski paikkaa aukkoa, mutta tie ohi perussuomalaisten on pitkä ja kivinen.
Pienilläkin mahdollisuus päästä valtuustoon
Pienemmistä puolueista vihreille voi odottaa kohtuullista menestystä, tosin puolueen perusongelma, valovoimaisen ykkösehdokkaan puute, vaivaa edelleen. Porilaisvaltuutettu Laura Pullinen on puolueen vahvimpia nimiä.
Kristillisdemokraatit eivät tällä kertaa saa tuekseen vaaliliittoa, mikä heikentää puolueen asemia. Myös ääniharava, ex-kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi on jäänyt sivuun.
Satakunnassa aluevaaleissa on matalampi äänikynnys kuin missään muissa vaaleissa. Puolue voi saada ehdokkaan läpi erittäin pienellä ääniosuudella: viimeksi Valta kuuluu kansalle -puolue sai ehdokkaansa Niina Valtasen valtuustoon 1,6 prosentilla äänistä.
Valtanen on tällä kertaa ehdolla Vapauden liiton riveissä. Muita pienyrittäjiä ovat Liike Nyt, liberaalit ja perinteinen Suomen Kommunistinen Puolue, joka on saanut listalleen kaksi aatteen soturia. Ehdokasmäärien perusteella parhaat mahdollisuudet läpimenoon on Liike Nytin listalla.
Aluevaalien tuloksen ja valtuuston toimintakyvyn kannalta kiinnostavaa on nähdä, miten paljon pienissä kunnissa tapahtuu äänten keskittämistä. Uhka oman kunnan äänen kuulumattomuudesta aluevaltuustossa on niin iso, että se saa puolueuskollisuuden horjumaan.
Mihin valtaa voi käyttää?
Yksi iso kysymys on äänestysprosentin lasku. Viime kerralla Satakunnassa jäätiin alle 50 prosentin.
Äänestäjille ei välttämättä ole selvinnyt, miksi kannattaa käydä äänestämässä vaaleissa, joissa valittavat edustajat eivät pääse päättämään veroista ja joiden valta palveluverkkoratkaisuihinkin on välillä tuntunut kovin vähäiseltä.
Demarienkaan suuri äänisaalis ei lopulta ole näkynyt erityisen paljon Satakunnan hyvinvointialueen toiminnassa, vaan alue on käynyt yt-neuvotteluja ja jopa irtisanonut muiden hyvinvointialueiden lailla. Ainakin keskustan puolelta yritetään osoittaa, että SDP ja kokoomus ajavat lopulta samaa keskittämispolitiikkaa.
Perussuomalaisten taas on hankala puolustaa paikallisia palveluita, kun puolueen puheenjohtaja on profiloitunut saksien käyttäjänä ja vaatinut lisää säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos ja kun tämä Suomen hallituksen linja pitää, Satakunnassa on edessä kivulias säästöjen vaalikausi.
