Hausjärven viime vuoden tilinpäätös keikahti reilusti plussan puolelle. Ylijäämää kertyi kaikkiaan kaksi miljoonaa euroa. Alun perin vuoden 2024 talousarvio tehtiin reilut 300 000 euroa alijäämäiseksi.
Kunnanjohtaja Pekka Määttänen kehuu tuloksen olevan maakunnan toiseksi paras asukasta kohden heti Hämeenlinnan jälkeen.
– Käyttömenot pysyivät kurissa, ja palvelut pystyimme hoitamaan hyvin. Siinä suhteessa onnistuimme hienosti.
Hausjärven kunta kertoo tiedotteessaan, että tulosta paransivat verotulojen kasvu 800 000 eurolla ja satunnaisissa erissä tuleva 1,3 miljoonan euron testamenttiperintö.
Valtionosuuksia kunta sai tilikaudella 2024 yhteensä 4,35 miljoonaa euroa. Alkuperäisestä arviosta ne jäivät noin 90 000 euroa.
Kuuntele tästä kunnanjohtaja Pekka Määttäsen ajatuksia kunnan pärjäämisestä:
Hausjärvi nosti tälle vuodelle veroprosentin 9,3 prosenttiin. Määttänen ennakoi, että tänä vuonna nollatulokseen pääsy vaatii tiukkaa taloudenpitoa.
Kunnilla on nyt hyvä tilaisuus rakentaa
Kunnan investoinneissa pääpaino oli Hausjärven yhtenäiskoulun uuden alakoulun uudisrakennuksessa, joka valmistui vuonna 2024. Investointi toteutui kuuden miljoonan euron budjetin mukaisesti.
Määttäsen mukaan Hausjärvi on onnistunut toteuttamaan rakennusinvestointeja huomattavasti muita kuntia huokeammin. Määttänen kertoo esimerkkinä, että tällä viikolla saadut monitoimihallin tarjoukset asettuvat 3,2 miljoonan euron tuntumaan. Pyrkimys on käyttää veroeurot mahdollisimman tarkkaan.
– Me olemme keskittyneet siihen, että saamme investoinnit sellaiseen haarukkaan, että teemme juuri sen, mitä tarvitsemme.
Kunnilla on nyt otollinen aika rakentaa, kun asuntotuotanto on hiljentynyt. Määttänen kertoo, että monitoimihallista kunta sai yhdeksän tarjousta.
Monitoimihallin onnistumisen perusteella kunnassa on pohdittu, voitaisiinko tulevia Oitin yläkoulun ja Monnin koulun rakennushankkeita aikaistaa.
Määttänen uskoo, että vielä ensi vuonnakin on otollinen aika pyytää urakkatarjouksia.
Neljän kunnan yhteistyöllä kovat tavoitteet
Alueellinen yhteistyö Hausjärven, Riihimäen, Lopen ja Janakkalan kuntien välillä on entistä tärkeämpää, kun kilpailu työvoimasta ja investoinneista kiristyy.
– Siinä on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä saisimme tuhat uutta työpaikkaa alueelle ja kaksi suurta investointia joka vuosi.
Yhteistyö lähtee käyntiin jo tänä vuonna ja käynnistyy ensi vuonna toden teolla. Määttäsen mukaan yksittäinen kunta tai kaupunki ei enää pärjää elinvoiman kehittämisessä.
– Kyllä tätä täytyy tehdä yhteistyössä. Maakunnallisestikin pitäisi terästäytyä elinvoiman tuottamisessa. Se kuitenkin sataa kaikkien kuntien laariin, jos alueelle onnistutaan saamaan isoja investointeja.
Kunnanhallitus käsitteli tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina.
Seuraa Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.