Elintarvikeyhtiö Solar Foodsilla on kunnianhimoiset suunnitelmat. Se aikoo viedä kehittämänsä proteniinipitoisen soleiinin valmistuksen tehdasmaisiin mittoihin ja päästä mukaan myös avaruusasemille, Kuuhun ja Mars-lennoille.
Solar Foods tunnetaan siitä, että se avasi viime vuonna tehtaan, joka tuottaa ruokaa ilmasta.
Ruoan kuljettaminen avaruuteen on kallista, kilot ja kuutiot maksavat. Siksi ruokaa pitää tuottaa avaruudessa.
Yhdysvaltain avaruushallinto NASA ja Kanadan avaruusjärjestö CSA järjestivät ongelmaa ratkovan kilpailun. Solar Foods voitti sen kansainvälisen sarjan.
Solar Foodsin avaruus- ja puolustusasioista vastaava johtaja Arttu Luukanen arvelee, että avaruuteen pääsyllä olisi yhtiölle valtava mainosarvo.
– Jos NASA on sitä mieltä, että tämä olisi loistava ravinto astronauteille, niin myös maan päällä kuluttajat varmaan ymmärtävät, että astronauteille ei mitään roskaruokaa syötetä, Luukanen sanoo.
Soleiini syntyy siten, että mikrobeille syötetään elektrolyysin hajottamia vesimolekyylejä eli vetyä ja happea, hiilidioksidia ja pieniä määriä ravinteita. Tuloksena syntyy jauhe, josta liki 80 prosenttia on proteiinia.
– Tämä on täysin uusi tapa tuottaa ruokaa, eikä sillä ole mitään liityntää perinteiseen maatalouteen. Voimme tuottaa soleiiniproteiinia keskellä aavikkoa, keskellä jäätikköä, maan alla tai vaikkapa avaruudessa, Luukanen sanoo.
Astronauttikonkari neuvonantajaksi
Maan päällä suunnitelmat ovat jo pitkällä. Solar Foods selvittää jopa kolmen tehtaan rakentamista Lappeenrantaan.
Avaruuteen on vielä matkaa. Yhtiö palkkasi neuvonantajakseen entisen astronautin, suomalaissukuisen Timothy Kopran.
Nykyisin Starlab-avaruusyhtiötä johtavan Kopran isoisä Antti muutti 1910 Yhdysvaltoihin.
Kopra on viettänyt Maan kiertoradalla yhteensä 244 vuorokautta.
Tässä videossa hän kertoo, minkälaista ruokailu oli Kansainvälisellä avaruusasemalla.
Kilpajuoksu avaruuteen on kova. Satelliitteja on nykyisin noin 10 000 ja niiden määrä nousee moninkertaiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Ensimmäisen kaupallisen avaruusaseman odotetaan olevan kiertoradalla ensi vuonna ja siitä tahti kiihtyy.
– Avaruustaloudesta on tulossa tuhannen miljardin dollarin bisnes. Miehitetyt lennot matalille kiertoradoille ovat vain pieni siivu siitä, ja sekin kasvaa kymmeneen miljardiin dollariin lähivuosina, Kopra sanoo Ylen haastattelussa.
Avaruus on haastavin ympäristö
Arttu Luukanen uskoo, että soleiinin tuotantolaitoksen kutistaminen avaruusalukseen tai tukikohtaan mahtuvaksi ei ole suuri ongelma.
Sen sijaan on selvitettävä, miten nesteet ja kaasut käyttäytyvät painottomuudessa ja kuinka mikrobit selviävät avaruuden oloista. Soleiinin valmistuksessa käytettävät vety-happi-seokset voivat lisäksi räjähtää.
Soleiinin valmistuksen avaruudessa pitää olla luotettavaa, huollettavaa ja helppokäyttöistä.
Solar Foodsin tavoitteena on saada koelaitos Kansainväliselle avaruusasemalle, ISS:lle ennen kuin se ajetaan alas vuoden 2030 tietämillä.
– Erilaisia teknologioita voi kokeilla avaruusasemilla. Tässä olisi mahdollisuuksia monilla suomalaisyrityksillä, Kopra sanoo.
Solar Foodsin kunnianhimoisin tähtäin on paljon matalan kiertoradan avaruusasemia kauempana, Mars-lennoilla. Ne toteutunevat aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.