TUKHOLMA Ruotsi haluaa vahvistaa nopeasti puolustustaan, ja apua etsitään maan rajojen ulkopuolelta eri keinoin.
Pääministeri Ulf Kristerssonin johdolla Ruotsi aikoo ottaa vajaan 30 miljardin euron lainan rahoittaakseen puolustusmenojaan.
Yhtä asiaa rahalla ei kuitenkaan voi suoraan ratkaista. Ruotsilla ei ole tarpeeksi koulutettuja sotilaita, sillä se ajoi vuosia puolustusvalmiuttaan alas.
Suuntaa on pyritty kääntämään nopeasti. Tänä vuonna varusmieskoulutuksen saa 8 000 ruotsalaista, mikä on noin tuplamäärä seitsemän vuoden takaiseen nähden.
Vertailun vuoksi, asukasluvultaan puolta pienemmässä Suomessa puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 22 000 varusmiestä.
Nyt Ruotsin on määrä kasvattaa vuosittain koulutettavien varusmiesten määrää 12 000 henkilöön vuoteen 2032 mennessä, käy ilmi hallituksen puolustusselonteosta.
Tässä apuun voisi tulla Suomi, uskoo Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist.
”Myös Suomen etujen mukaista”
Hultqvist haluaisi suomalaisia upseereita Ruotsiin kouluttamaan varusmiehiä. Hän toi ehdotuksensa alun perin esiin sanomalehti Dagens Nyheterin haastattelussa.
– Meidän on nostettava asevelvollisten määrää Ruotsissa, ja tätä varten tarvitsemme lisää upseereita ja päällystöä, Hultqvist sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Hultqvist edustaa oppositiossa olevaa sosiaalidemokraattista puoluetta, ja hän toimi Ruotsin puolustusministerinä vuosina 2014–2022.
Hän nostaa erityisesti esiin suomenruotsalaiset upseerit, joilla olisi sopivaa kielitaitoa.
– Olisi myös Suomen etujen mukaista, että Ruotsin armeija kasvaa. Siksi ajattelen, että suomenruotsalaiset upseerit voisivat väliaikaisesti auttaa kouluttamisessa Ruotsissa. Näin pystyisimme nostamaan asevelvollisten määrää, Hultqvist sanoo.
Hultqvist näkee varusmiesten kouluttamisen luontevana jatkeena Suomen ja Ruotsin pitkälle yhteistyölle. Hän sanoo testanneensa ideaa keskustellessaan suomalaisten kanssa ja saaneensa ”alustavasti positiivisia” reaktioita.
Hultqvistin mukaan asiaa voitaisiin edistää nyt yhdessä ja tarkastella, olisiko Suomella mahdollisuutta auttaa Ruotsia. Tällaisesta yhteistyöstä hyötyisi myös Suomi, Hultqvist uskoo.
– Se syventäisi yhteistyötä Ruotsin ja Suomen puolustusvoimien välillä, koska syntyisi tiiviimpiä henkilökohtaisia suhteita, hän sanoo.
Harva nuori valmis sotaan
Hultqvistin edustama sosiaalidemokraattinen puolue haluaisi nostaa Ruotsin puolustusvoimien koulutustavoitetta entisestään. Puolueen mukaan pitkän tähtäimen tavoitteena tulisi olla 20 000 uutta varusmiestä vuosittain.
Ruotsin puolustusvoimat puolestaan on pitänyt hallituksen alkuperäistä tavoitetta mahdottomana saavuttaa annetussa ajassa. Tavoitetta onkin jo lykätty kahdella vuodella.
Ruotsissa haasteena on ollut myös se, että tarpeeksi moni nuori ei läpäise kutsuntojen testejä. Viime vuonna Ruotsin televisio uutisoi, että vain joka seitsemäs nuori kelpaisi varusmiespalvelukseen.
Tuore laaja kyselystutkimus puolestaan kertoo, että ruotsalaisnuorten maanpuolustustahto on heikompaa kuin vanhempien ikäluokkien. Vain 41 prosenttia 16–29-vuotiaista vastaajista oli valmis taistelemaan Ruotsin puolesta.
Lisää puolustusta lainarahalla
Puolustusliitto Naton odotetaan päättävän kesäkuun huippukokouksessaan, että jäsenmaiden on nostettava puolustusmenonsa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteestaan.
Pääministeri Kristerssonin mukaan nyt luvatun rahamäärän avulla Ruotsin puolustusmenot nousisivat 3,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. 300 miljardin kruunun eli vajaan 30 miljardin euron lisämenot aiotaan rahoittaa lainalla.
Summa on merkittävä, sillä se vastaa noin neljäsosaa Ruotsin tämänhetkisestä valtionvelasta.
Hallituksen suunnitelma on herättänyt Ruotsissa keskustelua siitä, miten kestävä ratkaisu lainanotto on pidemmällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti puolustuksen vahvistamisen tarpeesta vallitsee Ruotsissa varsin laaja poliittinen yhteisymmärrys.
Oppositio on vaatinut, että uutta rahaa ohjataan myös siviilipuolustukseen kuten infrastruktuuriin ja sairaanhoitoon.
Kristersson sanoi maanantaina, että puolueet aikovat kokoontua pääsiäisen jälkeen keskustelemaan asiasta ja siitä, mihin rahat tarkalleen käytetään. Asiasta tulisi päästä sopuun syksyyn mennessä, hän sanoo.