MOT: Velkaantuneiden vastaisku – käsikirjoitus
Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.
MOT: Sulla on siellä salainen kansio.
Alina Laakso: Täällä on mun salaiset, likaiset kansiot.
MOT: Okei…
Alina Laakso: Eli tämähän nyt on se mikä sai minut tavallaan kiehahtamaan.
Pikavippien ympärillä on pelattu kovaa peliä. Lainojen ehdot ovat olleet epäselviä ja korot jättimäisiä.
MOT: Et oikeastaan puhunut siitä edes kenellekään?
Petri Vilppala: No en, en puhunut, kun yksin yritin hoitaa.
Nyt velkaantuneet ovat ryhtyneet vastarintaan. He ovat saaneet voittoja oikeudessa. Ja rahojaan takaisin jopa tuhansia euroja.
Alina Laakso: Mä päätin että mä aion selvittää nää pelin säännöt ja pelataan sitten sitä peliä.
MOT: VELKAANTUNEIDEN VASTAISKU
Alina Laakso velkaantui pienistä satojen eurojen pikavipeistä hyvin nuorena.
Oli vuosi 2011, kun vippikierre alkoi.
Alina Laakso: Mä olen muuttanut omilleni, kun mä olen ollut 16-vuotias. Mä olen käynyt ammattikoulua ja tehnyt kahta työtä ammattikoulun ohella, että mä olen selvinnyt. En ole ottanut opintolainaa enkä mitään muuta. Sitten, kun mä täytin 18, niin ne pikavipit antoi tavallaan sellaisen helpotuksen siihen mun taloudelliseen tilanteeseen. Sit otettiin vippiä, että saadaan maksettua pois vippiä. Semmoista tyhmää ja ehkä vähän sinisilmäistäkin velkaantumista siinä vaiheessa.
Alina Laakso on nyt kahden lapsen äiti. Näihin päiviin asti hän on selvitellyt vanhoja velkasotkuja.
MOT: Miten paljon siihen aikaan ymmärsit niistä lainaehdoista, mitä pikavipeillä oli?
Alina Laakso: En mitään. En mitään muuta kuin, että ota satanen nyt ja maksa 120 takaisin ensi kuussa. Siihen se mun tajuaminen ja tietämys jäi.
Pikavippien mainonta oli aiemmin päällekäyvää.
Alina Laakso: Sehän oli ihan hullua. Mulle saattoi tulla tekstiviestejä, että hei, lähetä meille tekstiviesti nyt, saat satasen. Sitä oli joka paikka, televisio täynnä, netti täynnä, mainostaulut, kaikki. Se oli ihan villi länsi mun mielestä.
Pikavipit päätettiin panna kuriin. Alle 2000 euron pikavipeille säädettiin 50 prosentin korkokatto. Sen piti hillitä ylivelkaantumista.
Poliitikot olivat toiveikkaita.
6.9.2012
Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri, RKP: Uskotaan että tämä kyllä tulee kuitenkin puremaan.
Mutta kävikin päinvastoin: lainasummat paisuivat ja laina-ajat pitenivät.
Yritykset toivat markkinoille uuden tuotteen: jousto- ja limiittiluotot. Lainasumma oli tasan 2000 euroa tai vähän yli. Niin suurille lainoille korkokatto tuli lakiin vasta vuonna 2019.
Petri Vilppala oli alle kolmekymppinen, kun hän otti joustoluottoja.
Ne toimivat luottokortin tapaan. Lainalle on määritelty enimmäismäärä. Siitä tehdään nostoja ja maksetaan lyhennyksiä.
Petri Vilppala: Eihän semmoista olisi missään tilanteessa tullut otettua muuta kuin pakollisessa tilanteessa. Kun normipankista ei luottoa myönnetty ja oli akuutti tarve. Sitten ajattelin, että ottaa semmoisen, mikä silloin näytti järkevältä. Lopputulema oli semmoinen, ettei se ollutkaan. Kun se selvisi siitä se totuus, niin sitten oli otettava toinen, että pääsi siitä eroon. Sittenhän se lähti niin kuin velalla velkaa.
MOT: Et oikeastaan puhunut siitä edes kenellekään?
Petri Vilppala: No en, en puhunut, kun yksin yritin hoitaa. Se on suomalaisen miehen luonne varmaan, että yksin yritetään selviytyä.
Vilppala yritti maksaa velkoja pois vuosikausia ja estää luisumisen ulosottoon. Mutta lainan lyhennykset valuivat korkoihin ja muihin maksuihin.
Petri Vilppala: Se ei lyhene. Siinä on niin kovat kulut ja nostoprovisiot ja kaikki korottaa sitä luoton hintaa niin paljon, että se paisuu ihan kohtuuttomaksi.
Joustoluottoja tarjonneet yritykset uskoivat, että niistä saattoi periä jopa satojen prosenttien todellista vuosikorkoa.
Mutta onko asia sittenkään näin? Vanhojen luottojen kohtuullisuutta on alettu haastaa oikeudessa.
Kaksi hovioikeutta teki runsas vuosi sitten merkittävät ratkaisut. Ne päättivät mitätöidä luottojen kustannukset kokonaan, koska korot olivat kohtuuttomat.
grafiikka: todellinen vuosikorko 255,40 %
Ratkaisut ohjaavat myös käräjäoikeuksia ratkaisemaan juttuja velallisten voitoksi ja mitätöimään korkoja.
MOT selvitti, mitä seurauksia tästä on velallisille. Onko jopa kymmenillä tuhansilla velkaantuneilla tilaisuus vielä periä kohtuuttomia kustannuksia takaisin?
- - -
Alina Laakso yritti maksaa kokin palkallaan enimmillään 11 000 euron velkaa pois. Saldo ulosotossa ei pienentynyt, vaikka hän lyhensi velkaa joka kuukausi. Niitä rahoja kärkkyi niin moni velkoja.
Alina Laakso: Jos saa 200 ulosmitattua ja se laitetaan vaikka kymmenelle velkojalle, niin se velka ei kauheasti siellä ehdi lyhentyä.
MOT: Päinvastoin korot kasvattaa sitä?
Alina Laakso: Joo, koko ajan.
MOT: Sulla on siellä salainen kansio.
Alina Laakso: Täällä on mun salaiset, likaiset kansiot.
MOT: Okei…
Alina Laakso: Eli tämähän nyt on se mikä sai minut tavallaan kiehahtamaan.
Alina Laakso: Mulle ilmoitettiin, että nyt pitäisi vielä maksaa 24,95 tämmöisestä vipistä, mikä on otettu vuonna 2012. Sitä on nyt maksettu ulosoton kautta melkein 500 ja vielä pitäisi maksaa 24,90. Siinä vaiheessa mä jotenkin suutuin. Mä jotenkin ajattelin, että nyt oikeasti. Miten tää voi mennä näin. Miksi ette nyt luovu siitä jo? Miksei tää lopu koskaan? Mä olen maksanut näitä nyt 12 vuotta.
Alina Laakson mitta tuli täyteen. Hän päätti aloittaa taistelun velkojien vaatimuksia vastaan.
- - -
Todella monilla velkakierre on jatkunut vuosia ja summat yltävät usein kymmeniin tuhansiin euroihin.
Kun he eivät ole pystyneet maksamaan velkoja pois, luotonantajat ja perintäyhtiöt ovat perineet saatavia oikeudessa. Sitä varten on olemassa niin sanottu summaarinen menettely. Termi on useimmille täysin vieras.
Summaarisessa menettelyssä käräjäoikeus vahvistaa velkomuskanteen, jonka otaksutaan olevan riidaton.
grafiikka: summaarisen menettelyn kuvaus
Menettely etenee näin: velkoja toimittaa kanteen käräjäoikeuteen ja kertoo, mihin vaatimus perustuu.
Se annetaan velalliselle tiedoksi. Hänellä on 14 päivää aikaa kiistää kanne.
Jos hän ei vastaa mitään, tuomioistuin antaa yksipuolisen tuomion. Se on peruste ulosottoon.
Velallisella on 30 päivää aikaa hakea takaisinsaantia. Eli saada asia uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi.
Useimmiten velalliset ovat olleet passiivisia, eivätkä ole vastanneet kanteisiin. Ne ovat sujahtaneet sukkana läpi. Kanteiden seassa on ollut myös riitaisia, jo maksettuja tai vanhentuneita velkoja.
Summaaristen asioiden vyöry on ollut valtava. Yksin viime vuonna niitä tuli käräjäoikeuksiin yli 400 000.
Marika Siiki, käräjätuomari, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus: Summaariset asiat käsitellään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa osastolla 2 ja täällä työskentelee suurin osa summaaristen käsittelijöistä.
MOT: Ja niitä tulee teille eniten Suomessa tänne?
Marika Siiki: Joo, ainakin vuonna 2023 tuli valtakunnallisesti suurin määrä Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen.
Vantaalla ratkaistiin viime vuonna lähes 80 000 summaarista asiaa. Niistä noin puolet liittyi kulutusluottoihin.
Marika Siiki: Oletus on, että se yksi käsittelijä käsittelee sen noin 3000 asiaa vuodessa.
Jos heillä ei olisi sitä ammattitaitoa mikä heillä on, niin ei me mitenkään voitaisi selviytyä tästä työstä, että kyllä heille on aika iso vastuu annettu tässä näin, että he joutuu silmäilemään nää haastehakemukset läpi niin, että niistä löytyy ne epäselvät, joihin me puututaan viran puolesta, koska se on sitten aina tuomarityötä.
Tuomioistuimella on velvollisuus tutkia oma-aloitteisesti kulutusluottoihin liittyviä kanteita. Velvoite on kuitenkin rajallinen. Luottosopimuksiin puututaan vain, jos sopimusehdot eivät ole selkeitä ja ymmärrettäviä.
Päävastuu epäkohtien osoittamisesta jää velalliselle itselleen.
Velalliset ovat riitauttaneet vain noin prosentin kaikista kanteista.
- - -
Laura Sarasoja on tutkinut velkaantumista. Hänen mukaansa summaarinen menettely ei tulkinnanvaraisissa tilanteissa täysin takaa velallisen oikeusturvaa.
Asetelma tässä pelissä on: maallikot vastaan ammattimaiset luotto- ja perintäyhtiöt.
Laura Sarasoja, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto: Lähtökohta näissä summaarisissa riita-asioissa on se, että jos siellä on mitään epäselvää, niin se lähtökohta, että velallisen tulee olla itse aktiivinen ja riitauttaa tää ja se tavallaan nojaa tämmöiseen niin kuin muodolliseen käsitykseen oikeusturvasta, kunhan annetaan vaan mahdollisuus tavallaan velalliselle sanoa, että hei, tää ei mennyt oikein, niin silloin nää oikeusturvan edellytykset toteutuu.
Jotta peli olisi tasaväkinen, velallisen pitäisi osata tulkita, ovatko ehdot kohtuuttomia Suomen lakien tai EU-säätelyn mukaan.
Velkasotkujen selvittäminen vaatii myös voimia. Ja riitelyyn liittyy aina uhka oikeudenkäyntikuluista.
Velkojayrityksillä taas on paljon keinoja välttää riskejä.
Laura Sarasoja: Esimerkiksi on mahdollista vaikka vetää pois se kanne kokonaan täältä summaarisesta menettelystä, jos tuleekin ilmi jollakin tapaa, että vaikka velka on jo maksettu tai vaatimukset on ollut kohtuuttomia. Toisaalta sitten pyrkiä sopimaan näitä, ettei tuu semmoista oikeuskäytäntöä joka vahvistaisi, että vaikka heidän niin kuin näissä lainaehdoissa tai luottoehdoissa on ollut jotain tämmöistä joka katsotaan vaikka kohtuuttomaksi.
Velkaantuneet ovat jääneet pelissä pitkään alakynteen, mutta viime aikoina monet ovat aktivoituneet. Alina Laakso onnistui saamaan velkojaan mitätöityä ja auttaa nyt muita.
Joustoluotoista velkaantuneet ovat saaneet oikeuden vahvistamia yksipuolisia tuomioita vuosia sitten. Niitä ei ole kuitenkaan toimitettu heille tiedoksi. Sen vuoksi luottokustannuksia on pystynyt edelleen hakemaan takaisin.
Alina Laakso: Takaisinsaannin voi tehdä vielä 10 vuottakin sen jälkeen kun siitä on saatu yksipuolinen tuomio, mikäli velallinen ei ole saanut sitä yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedoksi.
MOT: Mitä se todisteellisesti tiedoksi tarkoittaa?
Todisteellisesti tiedoksi on sitä, että se vastuu tuomion toimittamisesta velalliselle on velkojalla ja yleensä he eivät sitä vaan tee.
Laakso innostui, kun hän alkoi ymmärtää koukeroisia lakitekstejä.
Hän pääsi opiskelemaan oikeustiedettä ja tekee nyt opiskelun ohessa töitä lakiasiaintoimistolle.
Olli-Matti Korhosen yritys keskittyy selvittämään tapauksia, joissa velallisten luottokustannuksia voisi kohtuullistaa.
Toimistoa heillä ei ole, vaan kaikki tekevät töitä kotoaan. Laakso vuokraa välillä hiljaisen tilan läheisestä kauppakeskuksesta.
He käyvät etänä palavereissa läpi velallisten lähettämiä tapauksia.
Alina Laakso: Eli hän on nostanut 10 000 ja maksanut 16 500 ja maksaa edelleen... ai kamala.
Alina Laakso velkaantui ennen kuin joustoluotot tulivat markkinoille. Niissä velkasummat paisuivat entistä suuremmiksi.
- - -
Petri Vilppalan velka kertyi nimenomaan joustoluotoista. Myös hän ryhtyi perimään luottokustannuksia takaisin.
Tämän velan alkuperäinen luotonantaja oli myynyt perintäyhtiölle. Se haki erääntyneelle saatavalle yksipuolisen tuomion.
Petri Vilppala: En vastannut tähän mitään, se meni yksipuolisena tuomiona läpi ja sitä kautta sitten ulosottoon.
Viisi vuotta myöhemmin Vilppala teki luotosta takaisinsaantihakemuksen juristin avulla.
Perusteena oli, että lainan ehdot olivat olleet kohtuuttomat ja epäselvät.
Velkoja suostui sovintoon viime elokuussa. Rahaa palautui tuhansia ja poistui myös ulosotosta.
Petri Vilppala: Koko kyseisestä asiasta hyöty 5 500.
MOT: Aika paljon yhdestä luotosta.
Petri Vilppala: Kyllä.
Vilppala pääsi alkuun velkojen selvittelyssä, kun hän liittyi Velallisten tukiryhmään. Siinä on jo 27 000 jäsentä.
Ryhmä levittää tietoa siitä, miten velkaa pystyy kohtuullistamaan ja mitä luottotuotteita kannattaa lähteä haastamaan.
Petri Vilppala: Kyllähän ryhmä on muuttanut sillä tavalla tilannetta, että paljon tulee kyselyitä siitä, että mitä haasteeseen vastataan. Eli ei anneta mennä niitä enää yksipuolisena läpi, vaan katsotaan, mitä sinne on tuupattu.
Velallisten tukiryhmää on vetänyt jo vuosia Mauri Häkkinen.
Hän istuu yleensä keittiön pöydän ääressä neuvomassa velallisia.
MOT: Ihmiset lähettää sulle kaikki tiedot ja sitten sä alat selvittää?
Mauri Häkkinen, ylläpitäjä, Velallisten tukiryhmä: Joo, yhtiöiden nimet jo kertoo aika paljon mulle ja sitten minkä kokoinen se laina, minä aikana se on otettu, niin tietää, että siinä on niin kuin korkokattoa lähetty kiertämään.
Luotonantajille ja perintäyhtiöille sopisi, että kohtuullistaminen pysyy pienenä ilmiönä.
Mauri Häkkinen: Paljon oon nähnyt sellaisia sopimuksia, missä sitten kun on juristi takana ja ollaan oikeuteen menossa, niin yhtäkkiä vastapuoli haluaakin sopia, mutta sopimuksen sisältö pitää olla salattu ja siellä on todella kovat sanktiot tälle velalliselle, jos menee siitä kertomaan johonkin. Ja ite oon ollut monessa monessa mukana ja mä oon salauspykälät vaatinut pois.
MOT: Mutta siinäkin on ideana, että se sana ei leviäisi?
Häkkinen: Kyllä. Tämä.
Mauri Häkkinen: Ihan normaalilla kannemenettelyllä voit mennä.
Ääni puhelimessa: Joo. Tarviiks siihen asianajajaa?
Mauri Häkkinen: No ei. sä osaat pätevästi kirjoittaa itekin niin kuin on todettu että hovissa olet voittanut.
Häkkinen arvioi edistäneensä kahden viime vuoden aikana toista tuhatta kuluttajaluottoihin liittynyttä tapausta. Osa on ohjattu eteenpäin juristeille.
Mauri Häkkinen: Tavallaan tää on ollut vähän niin kuin olkapää mihin nojata ryhmä alkuun, mutta nykyään tää on muuttunut paljon silleen, että annetaan lakiteknisiä neuvoja.
MOT: Eihän sinullakaan mitään sellaisia oikeudellisia opintoja ole taustalla, niin miten sinä olet päässyt sisään tähän?
Mauri Häkkinen: Se on ihan lukemalla, että tää on.. on olemassa Finlex, mistä voi tutkia asioita ja niin kuin nettihän on täynnä mm. korkeimman oikeuden päätöksiä ja Finlexistä löytyy ohjaukset hallituksen esitöihin näihin lakeihin ja kaikki mahdollinen materiaali, mitä on kun on lakia valmisteltu. Mutta se on työlästä tietysti lukea ja sieltähän ne pienet yksityiskohdat pitää löytää.
Alina Laakso: Tää koko systeemi mikä on luotu velallista vastaan on iso peli ja joku keksii ne pelin säännöt ja tällainen yksinäinen velallinen ehkä helposti sanoo että mä vaan luovutan.
Mutta mä päätin jossain vaiheessa että se peli ei häviä sieltä mihinkään, se systeemi ei häviä sillä että mä nostan kädet pystyyn ja sanon etten pysty tähän enää vaan mä aion selvittää nää pelin säännöt ja pelataan sitten sitä peliä.
- - -
OK Perintä on yksi Suomen suurimmista perintätoimistoista. Se mainostaa olevansa vastuullinen toimija.
OK Perintä on tehnyt rahasammon ihmisten vanhoista veloista. Se on ostanut velkoja luotonantajilta ja perinyt niitä oikeuden kautta. OK Perintä on vyöryttänyt käräjäoikeuksiin viime vuosina kymmeniä tuhansia velkomuskanteita.
MOT pyytää yritystä kertomaan, miten se suhtautuu vaatimuksiin kohtuullistaa luottokustannuksia.
Mutta OK Perintä ei anna haastattelua. Se lähettää vain lausuman:
”OK Perintä perii ainoastaan lainmukaisia saatavia; noudatamme saatavien perinnässä kulloinkin voimassa olevia lakeja. Ennen 1.9.2019 lakimuutosta myönnettyjen kuluttajaluottojen osalta, noudatamme luottosopimusten mukaisia korkoja voimassa olleen lain mukaisesti. Mikäli saamme asiakkaalta luottokustannusten muutospyynnön, käymme sen läpi tapauskohtaisesti yhdessä velkojan kanssa. Velkojat tekevät päätökset luottokustannusten mahdollisista muutoksista.”
OK Perintä sanoo siis perivänsä vain saatavia, jotka sille lain mukaan kuuluvat. On kuitenkin epäselvää, mitä yhtiö tarkoittaa lainmukaisella.
Hovioikeudet ovat viime aikoina mitätöineet vanhojen luottojen kustannuksia kohtuuttomien ehtojen takia.
OK Perintä ei kuitenkaan halua selventää asiaa, eikä vastaa lisäkysymyksiin.
- - -
Työntekijä etäpalaverissa: … yksinhuoltajaäiti ja hoitoalalla.
Olli-Matti Korhonen: Tyypillinen tapaus, arjen menoista koittanut selvitä. Lähdetään skriinaamaan vaan nyt niitä liitetuomioita.
Varatuomari Olli-Matti Korhosen toimisto ajaa takaisinsaanneissa tiukkaa linjaa. Velkojat esittävät usein sovintoratkaisuna 50 prosentin korkoa, joka laissa oli alle 2000 euron lainoille.
Mutta Korhosen käsityksen mukaan korko pitäisi mitätöidä kokonaan. Hän perustaa kantansa EU-direktiiviin, joka koskee sopimusehtoja.
Olli-Matti Korhonen: Sen sisältö on pohjimmiltaan äärettömän yksinkertainen ja helppo. Kohtuuttomat ehdot ovat kiellettyjä ja jos ehto on kohtuuton, se on mitätön. Mitätöntä ehtoa ei siis sovitella vaan sitä ei ole olemassa. Tää tarkoittaa sitä, että jos on niin ahne, että perii kohtuutonta korkoa, niin rangaistukseksi ei saa periä lainkaan korkoa.
Tällaisia päätöksiä hovioikeudet ovat tehneet. Tulkintaa tullaan todennäköisesti vielä haastamaan oikeudessa, eikä lopullista sanaa ole sanottu.
- - -
Petri Vilppala ihmettelee suurta bisnestä, joka pyörii velkaongelmaisten ympärillä.
Petri Vilppala: Ensin luottoyhtiöt on kerännyt isot rahat. Juristit hoitaa näitä asioita eteenpäin, niin nehän sitten laskuttaa kuitenkin jonkunmoisia summia.
Vilppala on pystynyt maksamaan oman juristinsa palkkioita kotivakuutuksesta.
Häntä ihmetyttää, että jotkut juristit perivät provisiopalkkion velalliselle palautuvasta summasta.
Petri Vilppala: Sehän on suoraan sanottuna ahneutta. Kuulostaa siltä, että otetaan velallisen rahoista siinä kohtaa. Nehän tarttisi ottaa sieltä vastapuolelta.
Olli-Matti Korhosen toimistolla palkkio on 33 prosenttia velallisen takaisin saamasta summasta.
Olli-Matti Korhonen: Asiakashan maksaa sen provision vain siinä tapauksessa jos me voitetaan juttu, asiakas on riskittömässä tilanteessa ja riski on meillä, siitä meidän täytyy tietenkin saada kompensaatio.
MOT: Ymmärrätkö että se herättää tiettyä -
Korhonen: Ymmärrän erittäin hyvin, kyllä minuakin kuluttajan asemassa harmittaisi että joudun maksamaan mitään palveluista, mutta asiantuntijapalvelut maksavat. Jos minä menen yksityislääkärille, minä maksan. En minä kuvittele saavani yksityislääkärin palvelua terveyskeskuslääkärin hinnalla.
- - -
Peli velkojen ympärillä jatkuvasti kovenee. Parhaillaan on meneillään kiista,
jossa velallista uhkaavat jo alussa huomattavat oikeudenkäyntikulut.
Kiista koskee vuonna 2015 otettua joustoluottoa. Velallinen vaatii takaisin kohtuuttomina pitämiään luottokustannuksia noin 11 000 euron edestä.
Velkojana on Suomen Joustava Oy. Se tunnettiin aiemmin nimellä Ferratum Finland.
Yritys on palkannut itseään puolustamaan asianajotoimisto Castrén&Snellmanin. Juristien kulut ovat jo alussa kovat.
Juristien laatimassa kirjelmässä vaaditaan, että velallisen nostama kanne kumotaan ja hän maksaa aiheuttamansa kulut eli 21 000 euroa. Summa myös paisuu, jos kiista jatkuu.
Velallinen on Olli-Matti Korhosen toimiston asiakas.
Olli-Matti Korhonen, varatuomari: sehän on täysin epäterve ilmiö, että kuluttajalla ei olisi uskallusta lähteä vaatimaan hyvin perusteltuja vaatimuksia, jos joutuu pelkäämään liian isoja oikeudenkäyntikuluja.
MOT: No uhkaillaanko tässä liian suurilla kuluilla?
Korhonen: No minun kokemukseni mukaan kyllä.
Kiistasta on tulossa tuomioistuinsovittelu. Käräjäoikeuteen on ilmoitettu, ketkä edustavat siellä Suomen Joustavaa: kaksi Castrén&Snellmanin juristia, Ferratum-pankin toimitusjohtaja ja sen taustalla olevan Multitude-konsernin päälakimies.
Siis erittäin järeä kokoonpano.
- - -
Runsas vuorokausi ennen tuomioistuinsovittelua Suomen Joustava peruu tulonsa.
Alina Laakso on pettynyt. Hänen oli tarkoitus osallistua siihen Olli-Matti Korhosen kanssa.
Alina Laakso: Mua eniten ahdistaa kuluttajan puolesta, hänellä on isot oikeudenkäyntikulut niskassa ja homma vaan venyy ja venyy, hänen puolestaan ottaa eniten päähän.
Suomen Joustava vastaa MOT:lle toimineensa aina voimassa olevan lain mukaisesti. Se ei kommentoi yksittäisten asiakkaiden tapauksia.
Peli on nyt tauolla. Suomen Joustavan edustajat siirsivät istuntoa kuudella viikolla.
OK Perintä puolestaan ryhtyi helmikuun alussa lähettämään viestejä velallisille.
Se pyrkii saamaan heille tiedoksi vanhoja velkomustuomioita, joita yritys ei ollut aiempina vuosina toimittanut.
OK Perintä ei kommentoi sitä, onko kyse isosta kampanjasta ja mikä on sen tarkoitus.
Mutta käytännössä velkoja voi siten tukkia mahdollisuuden periä vanhoista veloista rahoja takaisin.
Kun velallinen on saanut tuomion tiedoksi, hänen pitäisi toimia nopeasti. Siitä hetkestä hänellä on 30 päivää aikaa hakea takaisinsaantia – tai tilaisuus on menetetty.
- - -
Miksi niin monet ovat siis edelleen jumissa vanhoissa veloissa?
Koska aiemmin niistä saattoi periä jättikorkoja. Niille ei ollut laissa korkokattoa.
Yritysten yllätykseksi tuomioistuimet ovat todenneet, että lainmukainen saattaa silti olla kohtuuton.
Säännöistä ja seuraamuksista kiistellään edelleen.
Samaan aikaan monet vuosia sitten luottoja ottaneet yrittävät joka päivä selviytyä veloistaan. Pelin lopputuloksella on heille iso merkitys.
Alina Laakson ja Petri Vilppalan elämän velkaantuminen muutti kokonaan, lopulta hyvään suuntaan.
Petri Vilppala: Kyllähän se on kasvattanut, kasvattanut todella paljon. Osaa etsiä apua oikeasta paikasta, osaa neuvoa muita. On itsellä kiinnostus tuohon oikeudenalaan syntynyt, että keväällä taas hakemusta kouluun.
Alina Laakso: Mä olen onnistunut kääntämään velkaantumisen, mikä koetaan asiana, mitä pitäisi hävetä ja mikä on jollain tavalla huono ja mikä tekee susta jollain tavalla epäluotettavan ihmisen, niin mä olen onnistunut kääntämään sen ainakin omassa elämässäni voitoksi. Tässä mä nyt olen, ja musta tulee ehkä vihaisin kuluttajien puolustaja koskaan mun oman kokemuksen takia.
MOT: Niin, kun susta tulee juristi.
Alina Laakso: Joo.