Arja Saijonmaa - taiteilija ja taistelija
Arja Saijonmaa kysyi nuorena Sibelius-Akatemian opiskelijana itseltään, mitä hyötyä hänen klassisesta pianonsoitostaan olisi yhteiskunnalle. Kun oma opinahjo ei pystynyt vastaamaan tähän kysymykseen, lähti Saijonmaa etsimään vastausta Ylioppilasteatterista. Paikasta tulikin hänelle monitaiteellinen elämän korkeakoulu ja kaiken osaamisen perusta.
Ylioppilasteatterista kertaiskulla maailmankiertueelle
1970-luvulla Saijonmaa päätyi johtamaan Ylioppilasteatteria. ”Siellä opin kaiken taiteen tekemisestä. Se oli tuolloin ehdottomasti Suomalaisen estraditaiteen osaavin, taitavin ja innovatiivisin paikka”, kertoo Saijonmaa, ja lisää heti perään: ”Tuolta ajalta lähtien sosiaalipoliittinen katsantokanta on seurannut mukanani kaikessa ja kaikkialla mitä teen.”
Ylioppilasteatterissa opin kaiken taiteen tekemisestä. Tuolta ajalta lähtien sosiaalipoliittinen katsantokanta on seurannut mukanani kaikessa ja kaikkialla mitä teen.
Kun kreikkalaisen poliittisen vastarintaliikkeen sankari ja säveltäjä Mikis Theodorakis kuuli nuorta Arja Saijonmaata Ylioppilasteatterin lavalla 1970, tämän elämä muuttui. Theodorakis halusi siltä istumalta Saijonmaan mukaansa seuraavalle maailmankiertueelleen. Tällä kiertueella Saijonmaa on tietyssä mielessä edelleen. Hänellä on ollut 1970-luvulta lähtien asunnot kolmessa eri kaupungissa: Helsingissä, Tukholmassa ja Pariisissa. Kreikasta kehkeytyi 1970-luvun alussa hänen toinen henkinen kotinsa, ja koska Kreikan poliittiset pakolaiset ja muusikot asuivat tuolloin pääasiassa Pariisissa, asettui Saijonmaa myös sinne.
Musiikilla ihmisoikeuksien puolesta, diktatuureja vastaan
Ruotsista Saijonmaa löysi Chilen diktatuuria paossa olleen muusikkoryhmän Inti-Illimanit. Heidän kanssaan alkoi monivuotinen yhteistyö, joka piti sisällään valtavan määrän esiintymisiä ja levytyksiä. Inti-Illimanien kanssa Saijonmaa siirtyi uudelle musiikilliselle alueelle, latinorytmeihin. Koska Ruotsista löytyivät suurimmat yleisöt, kasvoi maasta pikku hiljaa Saijonmaan pääestradi.
Saijonmaasta tehtiin Ruotsissa YK:n hyvän tahdon lähettiläs jo 80-luvulla. Sitä manttelia hän on kantanut ylpeänä ja antaumuksella. Vuonna 2007 hänestä tehtiin kansainvälinen homofobian vastaisen työn hyvän tahdon lähettiläs Suomessa, ja vuoden 2015 syksyllä hänet nimitettiin Ruotsissa YK:n naisten oikeuksien hyvän tahdon lähettilääksi.
Kaikkea mahdollista estradilla ja estradin viereltä
Saijonmaa sanoo itse olevansa estraditaitelija, joka toi 1970-luvulla ensimmäisenä maailmanmusiikin Suomeen. Hän on tietoisesti halunnut rakentaa siltoja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välille. Saijonmaa toi aikoinaan Ruotsiin suomalaiset tangot ruotsiksi laulettuna. Vasta tämän jälkeen hän esitti niitä Suomessa. Populaarimusiikin saralla Saijonmaa on esittänyt ja levyttänyt kaikenlaisia genrejä polittiisista lauluista chansonien, etnomusiikin ja suomalaisten tangojen kautta ruotsalaisiin diskoiskelmiin. Hän itse sanoo olevansa sielultansa jatsari, ja jazz on sitä musiikkia, joka soi tiuhaan myös kotioloissa.
Saijonmaa on osannut aina pitää tiiviit yhteydet niihin poliittisiin päättäjiin, jotka edustavat hänen omia arvojaan.
Ruotsissa Saijonmaa on kestojulkkis, jolla on intellektuellin ja tiedostavan artistin maine. Hän on ja on ollut jo vuosikausia viikottaisten seurapiiripalstojen ja keskusteluohjelmien vakiokasvo. Saijonmaa on osannut aina pitää tiiviit yhteydet niihin poliittisiin päättäjiin, jotka edustavat hänen omia arvojaan. Saijonmaa on myös näytellyt, käsikirjoittanut, ohjannut, kääntänyt ja kirjoittanut kaksi kirjaa, joita on käännetty useille kielille.
Ei koskaan eläkkeelle!
Pian 71-vuotta täyttävä Saijonmaa sanoo: ”En käytä koko sanaa 'eläke' – en aio jäädä eläkkeelle. Näin ovat tehneet useat muutkin taiteilijat. Teen töitä niin kauan kuin haluan, pidän elämäni omissa käsissäni. Kannattaa pitää kiinni elämänhalusta ja terveydestä”.
Kuuntele Kohtauspaikka: Vesa Kytöojan vieraana laulaja Arja Saijonmaa, Yle Radio 1 pe 16.10. klo 14
Arja Saijonmaa Elävässä arkistossa
Arja Saijonmaan haastattelu maailmankiertueen aikana
