Onnea Sakari Oramo, 50 v.
"Tiedän jokseenkin tarkkaan, mitä teen kullakin viikolla vuoteen 2020 asti", kapellimestari Sakari Oramo kertoo elämästään. Lokakuun 26. päivänä 50 vuotta täyttävä Oramo, Radion sinfoniaorkesterin vuosien 2003-2012 ylikapellimestari, toimii nykyään Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin ja BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina sekä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin taiteellisena johtajana.
Kapellimestarit tapaavat kiivetä lavalle niin kauan kuin henki pihisee. Tässä ammattikunnassa ajatus säilyy kirkkaana, vaikka ruumis olisikin vähän raihnainen. Kun kansainvälisen tason kapellimestari täyttää 50 vuotta, hänen ei taatusti tarvitse ruveta jäähdyttelemään ja suunnittelemaan eläkepäiviä. Viisikymppisellä kapellimestarilla on jo huomattavaa ammatillista kokemusta ja vankkaa näkemystä, puhumattakaan siitä mitä kaikkea on vielä edessä.
Jonkinlainen rajapyykki puoli vuosisataa kuitenkin on, vaikkei itse ajattelisikaan niin. Sakari Oramo myöntää, että merkkipäivän lähestyessä hän on, itselleenkin yllätyksenä, potenut pientä viidenkympin ahdistusta. ”Tiedän jokseenkin tarkkaan, mitä teen kullakin viikolla vuoteen 2020 asti. Ehkä tämä ahdistus liittyy juuri siihen, että elämäni on niin pitkälle paalutettu. Olen kuitenkin yrittänyt rakentaa aikatauluni niin, että niissä olisi edes vähän joustonvaraa, sillä koskaanhan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu”, hän sanoo.
Omaan intuitioon luottaen
Sakari Oramo sanoo aina olleensa aika omapäinen, oli kyse sitten viulunsoitosta tai johtamisesta. Kun Radion sinfoniaorkesterin konserttimestarista kouliutui Jorma Panulan luokalla kapellimestari, ei uran suhteen ollut mitään erityisiä haaveita. ”Kyllä minä olin tuolloin vuonna 1995 aikalailla päivä kerrallaan liikkeellä. Eihän sitä osannut aavistaa, kuinka säännellyksi ja pitkälle suunnitelluksi elämä sitten muuttuu. Näitä asioita orkesterimuusikko ei tule ajatelleeksi. En tullut minäkään. Pultista näytti siltä, että kapellimestari tulee eteen, johtaa ja lähtee pois. Siinä se.”
Omaan intuitioonsa Sakari Oramo luotti myös, kun häntä pyydettiin BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi vain yhden konsertin perusteella. Ensiesiintyminen soittajiston ylikapellimestarina tapahtui Lontoon Proms-festivaalin 2013 avajaisillassa.Tänä syksynä ylikapellimestarisopimusta jatkettiin vuoteen 2020. Yhteistyö on ollut hedelmällistä sekä soittajien, BBC:n, yleisön, lontoolaislehdistön että Sakari Oramon omasta mielestä. ”Minulle päätös jatkosta oli selvä, sillä BBCSO:n kanssa työskentely on musiikillisesti todella antoisaa. Kun sopimuksesta neuvoteltiin, puheena olivat pääasiassa orkesterin työskentelyolosuhteet.”
”Niin Suomessa kuin Britanniassa yleisradiotoiminta on suurennuslasin alla. BBC:n nykyinen lupamaksukausi on voimassa maaliskuun 2017 loppuun asti. Yhtenä ajatuksenani oli, että kun sitoudun pitkäksi ajaksi, sitoutumiseni suojaa myös orkesterin tulevaisuutta. Heitän itseni likoon tähän peliin pieneltä osaltani.”
Hyvän jousisoinnin perintö
Sakari Oramo peri soittajiston tšekkiläiseltä Jiři Bělohlávekilta. ”Jiři Bělohlávek on jousisoittaja niin kuin minäkin. Oikeastaan ensimmäistä kertaa minulla oli käytettävissä jousisto, jonka soinnista pidin täysin varauksetta.” Kehuja saavat myös puhallinsektiot ja niiden soolosoittajat, jotka ovat paitsi persoonallisia, osaavat myös sulautua oikealla tavalla orkesterin kokonaissointiin. ”On antoisaa, kun orkesteriin heittää jonkun idean, se napataan heti ja idea leviää siellä kuin itsestään. Tätä joukkoa ei tarvitse ruveta opettamaan.”
Armotonta kamppailua
Lontoossa toimii viisi erinomaista sinfoniaorkesteria.
Sakari Oramo (s. 26.10.1965)
Vanhemmat pianotaiteilija Liisa Pohjola ja musiikintutkija FT Ilkka Oramo, sisar cembalisti Anna-Maaria Oramo. Puoliso sopraano Anu Komsi ja lapset klarinetisti Taavi Oramo ja lukiolainen Leevi Oramo.
Viuluopintoja Itä-Helsingin Musiikkiopistossa ja Sibelius-Akatemiassa Ari Angervon johdolla. Kapellimestaridiplomi 1992.
Avanti! 1982-1990. Polyteknikkojen Orkesterin kapellimestari 1990-1992.
RSO:n vuorotteleva 1. konserttimestari 1991-1994.
RSO:n kapellimestari 1994-2003, ylikapellimestari 2003-2012. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin taiteellinen johtaja 2013-, yhteistyötä 1995 alkaen. Kokkolan oopperan kapellimestari 2006-. Birminghamin sinfoniaorkesterin musiikillinen johtaja 1998-2008. Tukholman kuninkaallisten filharmonikkojen ylikapellimestari 2008-. BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestari 2013-
Johtanut mm. Wienin, Berliinin, New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikkoja, Clevelandin, San Franciscon ja Minnesotan sinfoniaorkestereita, Amsterdamin Concertgebouw-orkesteria, Pariisin orkestereita sekä Dresdenin valtionorkesteria.
Birminghamin yliopiston kunniatohtori 2004. Elgar-mitali 2008. OBE (Officer of the Order of the British Empire) 2009. Pro Finlandia 2010.
Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen 2012.
harrastaa kokkausta, lukemista ja pitää tarpeellisena joskus vain oleskella, intohimona "ikääntyneet" autot
”Freelance-soittajat kiertävät vuoroin kaikki orkesterit. Jokainen orkesteri ”nuuhkii” hyviä tyyppejä ja kamppailu heistä on aika veristä. BBCSO:n eduksi toimivat vakituinen palkka, siitä kertyvä eläke sekä terveydenhuolto. Säätiöpohjalta toimivissa orkestereissa vastaavien etujen järjestäminen on huomattavasti hankalampaa. ”
Runsas ohjelmisto pitää raiteilla
BBC:n sinfoniaorkesteri soittaa erittäin laajaa ohjelmistoa, jossa toistuvat harvoin samat teokset. ”Tällainen työtapa sopii minulle. Jos veivaan samaa perusohjelmistoa pitkään, ryhdyn keksimään kaikenlaisia ”juttuja” ja saatan ajautua sivuraiteelle. Silmäni avautuivat kun kuulin orkesterin muusikoiden puhuvan ohjelmiston vaihtelevuudesta ja siitä, kuinka he juuri siksi viihtyvät tässä orkesterissa. Alati vaihtuvat stemmat telineillä pitävät heidät musiikillisesti hereillä ja sen huomaa.”
Lontoolaismuusikon elämää
Sakari Oramo puhuu muusikoista kunnioittavasti. ”Heidän työvelvoitteensa on valtaisa. He soittavat lähes sata produktiota vuodessa. Vuosilomaa meidän tuntemassamme muodossa ei käytännössä ole. Sen sijaan muusikoilla on oikeus hakea henkilökohtaista lomaa tietty määrä vuodessa - tosin orkesterin työt määräävät ensisijaisesti sen, voiko muusikko lomailla vai ei.”
Konserttia varten harjoitellaan tavallisesti kaksi päivää. Jos ohjelmisto on erityisen vaativaa, saatetaan työlistaan lisätä kolmas kokonainen harjoitus. Harjoitukset ovat pitkiä, klo 10.30 – 17.30. Kenraali soitetaan konserttipäivänä iltapäivällä, sillä orkesterinjäsenten työmatkat ovat pitkiä. Useimmat heistä käyttävät matkaan tunnista puoleentoista, sillä harvalla on varaa asua Lontoossa.
Kyllä lontoolaismuusikot elävät aika erilaista elämää kuin pohjoismaiset kollegansa
”Kolmituntinen kenraaliharjoitus on ainoa kerta, kun orkesteri pääsee soittamaan varsinaiseen saliin ennen konserttia.” BBCSO:n pääsarja soitetaan Barbican-keskuksessa sijaitsevassa 1940-paikkaisessa Barbican Hallissa. Lisäksi orkesteri pitää joukon studiokonsertteja Maida Valen maineikkailla , mutta huonokuntoisilla studioilla. ”Kun tiedetään, ettei kukaan soita täysillä juuri ennen h-hetkeä, niin kapellimestari pystyy balansoimaan oikeasti vasta konsertissa. Barbican on Lontoon sinfoniaorkesterin kotisali ja LSO voi harjoitella siellä koko ajan. Tosin, en minä erityisesti haluaisikaan harjoitella Barbican Hallissa, sillä se on kamala paikka! Arvostan sitä, miten hyvällä kvaliteetilla BBC:n muusikot kykenevät soittamaan näissä olosuhteissa”, Sakari Oramo sanoo.
Saako Lontoo vihdoin salinsa?
Lontoo ja München ovat ainoat musiikkikeskukset, joista puuttuu kunnollinen konserttisali. Kun Pariisi sai äskettäin uuden uljaan konserttikompleksin, lontoolaisetkin jälleen heräsivät. ”Asia on nyt kovasti tapetilla, sillä ilmeisesti joku tai jokin taho on mennyt lupaamaan LSO:n johtoon nousevalle Simon Rattlelle uuden salin. Kuluvan vuoden tammikuussa 60 vuotta täyttänyt Sir Simon saa kyllä elää aika vanhaksi, jos aikoo siellä johtaa. Englanti on nimittäin hidas maa”, toteaa Sakari Oramo, jolla on takanaan kymmenen vuoden kokemus Birminghamin orkesterin johdossa. ”Täällä kaikki asiat tapahtuvat pitkällä jänteellä.”
Kanava orkesterin ja pääjohtajan välillä
Sakari Oramo on iloinen siitä, että hänellä on suora puheyhteys BBC:n pääjohtajaan Tony Halliin. ”Asemaani kuuluu, että tapaamme hänen kanssaan säännöllisesti henkilökohtaisesti. Tällainen ilman välikäsiä tapahtuva suora kontakti ei ole Britanniassa kovinkaan tavallista. Tony Hallin kanssa on helppo puhua, koska hänellä on vankka tuntemus musiikin kentästä.” Ennen siirtymistään BBC:n pääjohtajaksi Tony Hall toimi Lontoon kuninkaallisen oopperan, Covent Gardenin johtajana 12 vuoden ajan. Oopperanjohtajuutta edelsi vaikuttava kausi BBC:n uutis- ja ajankohtaistoiminnan keskeisillä paikoilla.
Brittilehdistössä arvailu muutaman vuoden sisällä eläköityvän Hallin seuraajasta käy kuumana. Uudella johtajalla on paljon pelissä. ”Huhujen mukaan nykyinen konservatiivihallitus olisi kuitenkin jo liittoutunut mediamoguli Rupert Murdochin kanssa. Aikeissa olisi laittaa koko kenttä uusiksi. Kaikki ovat odottavalla kannalla, ei vähiten BBC:n sisällä.”
Tukholmalaisten lämpöä ja lempeyttä
Pesti Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana jatkuu ainakin vuoteen 2018. Sakari Oramo viihtyy länsinaapurissa ja hyvän olon tunne on molemminpuolinen. ”Minua viehättää orkesterissa sen persoonallisuus; se, että orkesteri kuulostaa itseltään. Tukholmassa olen pyrkinyt eriyttämään sitä, miten soitetaan erityylistä musiikkia. Olen jakanut tästä asiasta vastuuta soittajille itselleen ja järjestely tuntuu toimivan hyvin. Filharmonikkojen soitossa on aitoa rehellistä lämpöä ja lempeyttä. Kun ajattelee orkesterin aiempia kapellimestareita ja ohjelmiston painopistealueita, ei ole ihme, että perinne on aika lailla germaaninen. Tämä kuuluu kivalla tavalla soitettaessa keskieurooppalaista ohjelmistoa.”
"Uusi musiikki on tullut orkesterin ohjelmistoon voimallisemmin vasta parinkymmenen viime vuoden aikana. Filharmonikkojen kotitalossa, Tukholman konserttitalossa on vuodesta 1986 lähtien järjestetty vuosittain Tonsättarfestivalen. Tällä pääosin yhden säveltäjän tuotantoon keskittyvällä tapahtumalla on ollut huomattava vaikutus aikamme musiikin juurtumiseen osaksi filharmonikkojen elämää."
Tarjolla kiinteistöpalveluja maksavalle asiakkaalle
"Taloa vuodesta 2003 johtanut Stefan Forsberg on luonut Tukholman konserttitalosta kansainvälisesti kiinnostavan ja merkittävän konserttijärjestäjän. Meillä on tehty valtavia satsauksia, kuten vuoden 2010 Mahler-festivaali ja tämänvuotinen Nielsen Sibelius 150 -festivaali.”
Helsingin Musiikkitalo toimii kuin booking agency
Helsingin Musiikkitalosta tällainen oma konserttitoiminta puuttuu. ”Tukholmassa kyselläänkin, että kelle pitäisi soittaa päästäkseen konsertoimaan Musiikkitaloon? Eihän sellaista henkilöä ole talon palkkalistoilla. Musiikkitalo toimii kuin booking agency, varaat salin ja maksat kiinteistöpalveluista. Onneksi Helsingin juhlaviikot ovat mahdollistaneet joukon orkesterivierailuja.”
Kokkolan kutsu
Sakari Oramon toiminnan kolmas keskeinen tukijalka sijaitsee Kokkolassa. Suhde Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa alkoi jo vuonna 1995. Syksystä 2013 hän on toiminut orkesterin taiteellisena johtajana. ”Tässä tehtävässä tulee jatkaneeksi traditiota, joka on syntynyt ihan omaehtoisesti. Orkesterin eteenpäin vieminen on minulle sekä kapellimestarina että jousisoittajana kunnia-asia. Ja jos ajattelee aluepoliittisesti, niin onhan se melkoinen saavutus, että orkesterin on ylipäänsä mahdollista olla olemassa. Se on hatun noston paikka!”
Opera goes West
Hattua kannattaa nostaa myös vuonna 2004 perustetulle Kokkolan oopperayhdistykselle ja sen rohkealle ohjelmistopolitiikalle. Oopperan vetovastuu on nykyisin Anu Komsin harteilla. Toteutettujen produktioiden luettelo kantaesityksineen on komea. Työtä on tehty antaumuksella ja kovilla ovat olleet niin voimat kuin ajoittain oma kukkarokin. ”Välillä energia alkoi olla vähän vähissä, mutta muutaman viime vuoden aikana sekä paikalliset että muutkin signaalit ovat olleet niin vahvoja, että kannattaa jatkaa."
Se on tavallaan osa homman viehätystä, että ooppera ei ole laisinkaan kiinni seinistä
"Olemme halunneet tuoda oopperamaailmaan uskaltavampaa ja oivaltavampaa otetta kuin mitä isoilla toimijoilla on tapana. Kansallisooppera kummituksineen ei oikein vastaa käsitystäni sellaisesta monipuolisesta ohjelmistosta kuin olisi toivottavaa." Kokkolan ooppera joutuu joka kerta miettimään erikseen missä ja miten se toteuttaa uuden teoksen. ”Se on tavallaan osa homman viehätystä, että ooppera ei ole laisinkaan kiinni seinistä.”
Pitkäjännitteisyyttä rahoitukseen
”Nykyisissä olosuhteissa on vaikea toivoa mitään lisäresursseja. Sen sijaan tilannetta auttaisi rahoituksen pitkäjänteisyys. Juuri pienille toimijoille se toisi huomattavan helpotuksen. Suunnittelun täytyisi tapahtua ainakin kahden-kolmen vuoden tähtäimellä. Tämä on välttämätöntä, jotta saataisiin kiinnitettyä kuhunkin produktioon parhaat mahdolliset voimat. Itänaapurimme ennen niin kuuluisat viisivuotissuunnitelmat eivät olisi ollenkaan huono juttu, sillä ennakoitavuus on tärkeää vapaalle taidekentälle Kokkolan ooppera sai vuosi sitten Svenska kulturfondenilta kaksivuotisen avustuksen, jonka turvin on ollut hieman helpompi hengittää."
Viikkoja elämästä
Sakari Oramo viettää orkestereidensa kanssa 25 – 30 viikkoa vuodessa. Lomaksi laskettavaa aikaa on neljä tai viisi viikkoa. ”Uuden ohjelmiston opiskeluun on varattava aikaa ja vierailuilla jää 1 – 3 viikkoa. Kun saa tehdä hyvien orkestereiden kanssa töitä vakituisesti, ei jaksa, eikä halua venyä enää enempää.” Seuraavan parin kauden aikana Sakari Oramo vierailee RSO:ssa, Bostonin sinfoniaorkesterissa, Rooman Santa Cecilia -orkesterissa sekä pari kertaa Wienin filharmonikoissa.
Wienin filharmonikot ja Gramophone-palkittu Nørgård-levy
Wieniläisten kanssa äänitetty, Per Nørgårdin sinfoniat 1 ja 8 sisältävä levy voitti Gramophone-lehden nykymusiikkisarjan. Palkintoseremoniat pidettiin syyskuussa. ”Ensimmäinen sinfonia tehtiin nauhoitussessiona. Meillä oli 20 minuutin harjoitus ja sitten vain punainen valo päälle. Aikaa oli varattu kaksi päivää. Täytyy sanoa, että se oli kaikin puolin hieno juttu, sillä soittajat suhtautuivat musiikkiin uteliaasti ja hauskasti.”
Kuinka ihmeessä vanhoillisuudestaan tunnettu orkesteri tarttui Nørgårdiin? Sakari Oramo naurahtaa: ”Tanskalaisen Da capo -levy-yhtiön pomo Henrik Rørdam oli pommittanut filharmonikkoja järjestelmällisesti viiden, kuuden vuoden ajan. Lopulta soittajista koostuva johto päätti, että nyt on pakko tehdä jotain, jotta yhteydenotot saadaan loppumaan. Projekti sovittiin ja minä tulin siihen mukaan jälkeenpäin."
Ei tarvitse enää olla kalju tai harmaatukkainen johtaakseen Filharmonikoita
"Wieniläisten hieno soittokulttuuri toi oman jännän lisänsä Nørgårdin musiikkiin. He eivät soita sitä kuten nykymusiikkia on usein tapana soittaa ja Per Nørgårdia juuri tämä seikka miellytti suuresti. Muistan kuinka säveltäjä puhui omasta musiikistaan ja sanoi, että se tanssahtelee, etenkin 8. sinfoniassa kevyt tanssahtelu on voimakkaasti läsnä.”
Sakari Oramon mukaan Wienin filharmonikoissa on muutenkin ollut havaittavissa avautumista, niin uuden musiikin suuntaan kuin muutenkin. "Ei tarvitse enää olla kalju tai harmaatukkainen johtaakseen wieniläisiä."
Kokkolan uusi oopperatalo
Entä millaisia ammatillisia haaveita Sakari Oramolla vielä on? "Jos jotain on, ne eivät liity mihinkään orkesteriin, vaan ohjelmistoon. Kyllä sitä voisi vielä johtaa vaikka Richard Straussin Ruusuritarin - Kokkolan uudessa oopperatalossa! Mutta minne tahansa en lähde sitä tekemään.”
