Vesi, joka saattoi muuttaa maailmanhistorian
Voittaakseen toisen maailmansodan natsi-Saksa yrittää rakentaa ydinpommin. Onnistuakseen tehtävässä saksalaiset tarvitsevat raskasta vettä, jota valmistetaan vain Norjassa, Norsk Hydron tuotantolaitoksessa Vemorkissa lähellä Rjukanin pikkukylää.
Draamasarjassa Taistelu kuoleman vedestä seuraamme kuuden jakson ajan saksalaisten taistelua saadakseen käsiinsä raskasta vettä sekä brittien ja norjalaisten päättäväisestä kamppailusta estää saksalaisten aikeet.
Saksalaistiedemies Werner Heisenberg saa valita osallistuako taisteluihin rintamalla vai jäädä rakastamaansa Berliiniin tutkijan tehtäviin. Päädyttyään jälkimmäiseen hänet vedetään mukaan hankkeeseen valmistaa ydinpommi. Siihen saksalaiset tarvitsevat raskasta vettä.
Norjalainen vastarintamies ja tiedemies Leif Tronstad vastasi aikoinaan Norsk Hydron tuotantolaitoksen rakentamisesta Vemorkiin. Kun Tronstad kuulee saksalaisten ostaneen raskasta vettä, hänen epäluulonsa heräävät ja hän päättää ottaa yhteyttä brittien tiedustelupalveluun. Yhdessä heidän on pysäytettävä saksalaiset.
Tronstad kokoaa Grouse-nimisen ryhmän, joka saa tehtäväkseen sabotoida hanke ja brittisotilaiden avustamana räjäyttää Vemorkin laitos.
Huolellista taustatutkimusta
Sarjan tekijät halusivat luoda mahdollisimman autenttisen sarjan, mukaan lukien miljööt, hahmot, puvustus ja muu lavastus. Niinpä näyttelijä Espen Klouman Høiner, joka esittää päärooleihin kuuluvaa Leif Tronstadia, tutustui todellisen Tronstadin sodan aikana kirjoittamiin päiväkirjoihin ja kirjeisiin.
- Materiaali oli vaikuttava ja auttoi saamaan ainutlaatuisen käsityksen Tronstadin ajatuksista. Tiedemiestä painoivat moraaliset kysymykset ja tieto siitä, että operaatio tulisi vaatimaan ihmishenkiä, Klouman Høiner kertoo.
Näyttelijät perehtyivät myös sotakirjallisuuteen.
- Jokainen, joka osallistui sabotaasiin, on kirjoittanut muistelmansa tapahtumista, joten jokainen meistä näyttelijöistä toi kuvauksiin kuusi muistelmateosta. Koska kirjat käsittelevät tapahtumia hieman eri tavoin, syntyi kuvauksissa erimielisyyksiä siitä, mitä todella tapahtui, kertoo Joachim Rønnebergia näyttelevä Tobias Santelmann.
Fakta versus fiktio
Huolellisesta taustatutkimuksesta huolimatta sarja sai myös osakseen kritiikkiä Norjassa. Kriitikoiden mielestä muun muassa Freshmen-operaatiota ei kuvata todenmukaisesti. Yleisellä tasolla sarjan vastaanotto oli myönteinen.
Jotta tarina toimisi dramaturgisesti, tiettyihin hahmoihin on sisällytetty useita persoonia, näin on tehty esimerkiksi Hydron johtaja Bjørn Henriksenin ja brittiupseeri Julie Smithin hahmojen kohdalla.
Faktaa Vemorkin iskusta
Sotilaallisen operaation Norsk Hydron tuotantolaitokseen toteutti Norjan puolustusvoimien komppania Linge toisen maailmansodan aikana.
Raskaan veden tuotannolla oli suuri merkitys saksalaisten ydintutkimukselle.
Ensimmäiset laskuvarjosotilaat laskeutuivat alueelle 18.–19. lokakuuta 1942; räjähdys Norsk Hydron laitoksella toteutettiin 27. helmikuuta 1943.
Kyseessä on toisen maailmansodan kuuluisimpia sabotaasioperaatioita. Se osoitti muun muassa kuinka vähäisiä vaurioita sabotaasioperaatio aiheutti siviileille lentoiskuun verrattuna.
Operaatiosta on tehty kaksi elokuvaa; norjalainen Kampen om tungtvannet (1948) ja amerikkalaiselokuva The Heroes of Telemark (1965)
Lähde: Store Norske Leksikon / nrk.no
Norjalainen suurtuotanto
Draamasarjan on tuottanut Filmkameraterna Norjan yleisradioyhtiölle NRK:lle 75 miljoonan kruunun budjetilla. Norjassa sarja nousi katsojamenestykseksi; avaus- ja päätösjaksot keräsivät 1,3 miljoonaa katsojaa.
Sarja on herättänyt kiinnostusta myös Norjan ulkopuolella. Toiseen maailmansotaan sijoittuvat tuotannot ovat usein suosittuja ja kertomuksiin liittyvät monen maan menneisyys. Pohjoismaiden lisäksi Taistelu kuoleman vedestä esitetään muun muassa Espanjassa, USA:ssa, Kanadassa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, Luxemburgissa ja Puolassa.
Sarja on myös palkittu; Norjassa se voitti parhaan tv-draaman Gullruten-palkinnon ja Italiassa arvostetun Prix Italia -palkinnon.
Henkilö keskiössä
Sarja herätti keskustelua myös norjalaisten suhteesta natsi-Saksaan. Ohjaaja Per-Olav Sørensen halusi luoda todenmukaisemman ja monisävyisemmän kuvan natseista.
- Mitä ihminen tekee sotatilanteessa, miksi hän joutuu natsi-Saksan vangiksi ja millaiset ajatukset olivat vallalla. Ketkä pakenivat, ketkä jäivät; miksi he eivät paenneet? Millaista Saksaa toivottiin, mitä keskitysleireistä tiedettiin, ketkä tukahduttivat tietoa ja miksi, Sørensen kysyy Norjan Filmpolitietin haastattelussa.
Sarja ei korosta stereotypiaa kylmäverisestä SS-sotilaasta, joka tekee natsi-tervehdyksen.
- Ohjeistin näyttelijöitä näyttelemään ihmistä univormun takana. Kaikki tuntevat SS:n historian ja mitä sen aikakauden sotilasunivormu symboloi.
Tapa kuvata natseja tekee kokonaisuudesta pelottavamman.
- Se on pelottavampaa sillä se tekee henkilöistä tasa-arvoisempia. Vemorkin laitokseen hiipivissä ihmisissä on yhtäläisiä piirteitä Saksaa palvelevien kanssa. Siinä on koko juju.
Taistelu kuoleman vedestä (12) (Kampen om tungtvannet / Norge 2014)
Yle Fem sunnuntaisin klo 21.25, alkaen 8.11.2015
Huomioi, että sarjasta esitetään kaksi jaksoa joka sunnuntai.
6 jaksoa
30 päivää Yle Areenassa
Pääosissa: Espen Klouman- Høiner (Tronstad), Christoph Bach (Heisenberg), Anna Friel (Julie Smith).
Tuotanto: Filmkameratene NRK:lle / Yhteistuotanto
Ohjaus: Per-Olav Sørensen
Käsikirjoitus: Petter Rosenlund
Lähteet / lisää lukemista: (norjaksi)
Dette er historien Hollywood har siklet etter
Mer enn nok dramtikk i virkligheten til ikke å ta seg slike friheter
Var Werner Heisenberg homofil?
Kampen om tungtvannet solgt til ende flere land
Kampen om tungtvannet er årets tv-drama
Hedret med internasjonal drama-pris
