Ghanan Sinkkuelämää -sarjasta somemenestys - nyt afrikkalaiset naiset lyttäävät miehiä ja puhuvat rivoja

Jos Sinkkuelämää-sarjan loppuminen jäi harmittamaan, uutta lohtua saa Youtubeen ladatusta An African City -sarjasta.

On aika laittaa popkornit poksumaan, ottaa hyvä asento sohvalla ja nostaa tabletti syliin. Niille, joille vuonna 2010 tullut Sinkkuelämää 2 jäi mieleen ukkoutuneen akkanelikon vaivaannuttavana moraalielokuvana, Youtuben nettisarja An African City todistaa, että suorapuheisten sinkkunaisten aikakausi ei ole ohi.

Nyt tapahtumat sijoittuvat New Yorkin sijaan Accraan, Ghanaan. An African City kertoo viiden paluumuuttajan elämästä ja rakkauden etsinnästä. Syntyperältään afrikkalaiset naiset ovat kasvaneet joko Britanniassa tai Amerikassa ja omaksuneet sillä välin länsimaisen elämäntyylin.

The Sex and the City - sarjan päähenkilöiden tavoin naiset ovat menestyneitä ja muotitietoisia eivätkä arkaile puhua seksistä, vibraattoreista ja yöelämästä. He käyttävät manoloblahnikien sijaan afrikkalaisten muotisuunnittelijoiden vaatteita ja rakastavat kuluttaa aikaa kampaajalla ja kahviloissa. Sarja alkaa siitä, kun päähenkilö, Nana Yaa, palaa New Yorkista Ghanaan. Edessä on kulttuurishokki!

Kuka on Carrie - kuka Miranda?

Sinkkuelämää-sarjan päätähden Carrien tavoin Nana Yaa on toimittaja, joka toimii myös sarjan kertojana. Hänellä on oma Mr. Big, ex-poikaystävä, josta Nana Yaa ei tunnu pääsevän irti. Nana Yaa on kasvanut New Yorkissa ja valmistunut journalistiikasta Columbian yliopistosta.

Markkinointialalla työskentelevä Sade on lähimpänä Samanthaa, vaikka seksikohtaukset eivät ole sarjassa yhtä övereitä kuten amerikkalaisversiossa. Sade treffailee kuitenkin varattuja miehiä ja rahoittaa elämäänsä häpeilemättä pitämällä sugardaddya, taloudellisesti varakasta rakastajaa.

Puoliksi britti ja puoliksi kenialainen Makina työskenteli menestyksekkäässä lakifirmassa Lontoossa, kunnes erosi ja päätti palata työttömänä Ghanaan. Makinassa on samanlaista viileyttä kuin niin ikään juristin koulutuksen saaneessa Mirandassa.

Täydellistä Charlotten kaltaista höpsöä romantikkoa sarjassa ei ole, mutta lähimpänä on Ngozi. Hän on uskonnollinen ja haluaa säästää seksin avioliittoon. Sarjan viides päähenkilö on bisnessilmää omaava, Atlantassa kasvanut Zainab.

Lontoossa käytin aina kondomia, mutta miten pyytää afrikkalaista miestä käyttämään sitä? Hänhän ajattelee, että pidän miestä häntäheikkinä!

Makina An African Cityssä

Afrikan realiteeteista sinkkusarjan mauste

Sarjan naiset rakastavat ruotia potentiaalisia poikaystäviä. Kuka paperilla täydellinen kuorsaa liikaa, kuka hikoilee ja kenellä on pahanhajuisimmat pierut. Toisaalta he tuskailevat Afrikan realiteetteja, huonoja teitä, päivittäin toistuvia sähkö- ja vesikatkoja.

Oman mausteensa sarjaan tuo länsimaisten ja afrikkalaisten arvojen yhteentörmäykset, jotka aukeavat ainakin Afrikassa aikaa viettäneille. Saden rakastaja, ukkomies, alkaa rukoilla vuoteellaan välittömästi aktin jälkeen. Nana Yaan äiti sanoo puolestaan tyttärelleen, että oletpa lihonut. Afrikassa tämä tulee tulkita kuitenkin kohteliaisuutena. Kun Sade ei saa tulliin jäänyttä vibraattoria itselleen tarjoamalla virkailijalle seteleitä, hän hämmästelee järkyttyneenä tämän olevan ensimmäinen viranomainen Afrikassa, joka ei ota lahjuksia.

Ngozi ihmettelee, miksi joku hänen deiteistään soittaa ja painaa perään punaista luuria. Etkö tajua, että ne ovat häläreitä, muut naiset opastavat. Se tarkoittaa, että mies haluaa puhua kanssasi, mutta hänellä ei ole varaa ostaa puheaikaa. Sinun pitäisi soittaa. Paras tottua tähän! Ollaan Afrikassa!

Sarja leikittelee myös länsimaisittain poliittisesti epäkorrekteilla stereotypioilla - samalla kun nostaa esiin vaikeita aiheita. Esimerkiksi Makina tuntee epävarmuutta siitä, miten afrikkalaista miestä pyydetään käyttämään kondomia.

“Lontoossa käytin aina kondomia, mutta miten sanoa se afrikkalaiselle? Hänhän ajattelee, että pidän miestä häntäheikkinä. Länsimaista propagandaa kaikki! Aids on täällä yhtä yleinen kuin Washingtonissa", Makina tuskailee ystävilleen.

Rakasteluyritys kaatuu lopulta siihen, että mies ei osaa avata kondomipakettia.

Afrikka on muutakin kuin ebolaa

Erona Sinkkuelämää-sarjaan on se, että episodit ovat pitkälti naisten välisiä dialogeja kahvilassa tai terassilla. Kuvattuja kohtauksia on vähemmän. Tyyli voi johtua siitä, että sarja tehtiin alunperin lähes nollabudjetilla jaettavaksi ilmaiseksi Youtubessa.

Sarjan käsikirjoja ghanalainen Nicole Amarteifio on itsekin New Yorkissa kasvanut paluumuuttaja. Hän halusi tehdä sarjan, jossa afrikkalaisten nuorten naisten elämää näyttäytyy uudessa valossa. Se on muutakin kuin ebolaa, pakolaisleirejä ja naisten ympärileikkauksia.

- Olemme tottuneet median kautta kuvaan afrikkalaisesta naisesta, joka sairastaa Aidsia, elää köyhyydessä ja tarvitsee opastusta perhesuunnitteluun. Haluan muuttaa tämän käsityksen, hän sanoo Ebonyn haastattelussa.

Etkö tajua, että soitot ovat häläreitä. Se tarkoittaa, että mies haluaa puhua kanssasi, mutta hänellä ei ole varaa ostaa puheaikaa. Paras tottua tähän, olemme Afrikassa!

Muut naiset Ngozille

Vuonna 1998 aloitettu Sinkkuelämää-sarja on jättänyt lähtemättömän jäljen siihen, miten naisia esitetään televisiossa. Sarjan on nähty käsittelevän modernin naisen ongelmia monitahoisesti ja antavan voimaannuttavia kokemuksia, joskin sen kulutushysteriaa on myös kritisoitu.

Ghanassa ihmiset ovat konservatiivisia ja uskonnollisia, yleisimmin kristittyjä. Seksistä puhuminen on usein tabu aihe, ja naimaton, koulutettu sinkkunainen on normista poikkeava. Nähtäväksi jää, saako An African City Afrikassa samoja merkityksiä kuin Sinkkuelämää länsimaissa.

- Kun afrikkalaiset naiset saa yhteen huoneeseen, realismi nousee esiin ja konservatiivisuus katoaa. Ja uskon, että me maanosana olemme valmiita rikkomaan kulissin ja näyttämään todellisuuden, Amarteifio sanoi CNN:n haastattelussa.

Afrikka muutoksessa

BBC:n mukaan sarjaa on katsottu 1,8 miljoonaa kertaa Youtubessa sen jälkeen, kun se alkoi näkyä 2014. Ensimmäiseen kauteen kuuluu kymmenen noin vartin mittaista episodia. Toisen 24. tammikuuta alkaneen kauden katseluoikeuksia voi ostaa sarjan nettisivuilta.

Mutta millaista sitten paluumuuttajien arki oikeasti Accrassa on?

Totta on ainakin asuntojen korkeat vuokrahinnat ja facebookaaminen. Länsi-Afrikan taloudellisesti vakaimpana maana pidetyssä Ghanassa hinnat hipovat pilviä olemattomiin palkkoihin nähden. Vaikka sähköt katkeilevat, it-bisnes nosta päätään ja somettaminen on muodikasta. Samaan aikaan vajaa kolmannes aikuisväestöstä on edelleen lukutaidottomia.

Muuttuvaa Afrikkaa seurataan parhaillaan Yle Teemalla, joka näyttää dokumentteja muodin, designin, musiikin ja nykytaiteen Afrikasta. Teema on vienyt katsojia Accran lisäksi Dakariin ja Nairobiin. Lauantaina nähdään esimerkiksi Ossie von Richthofenin 35 lehmää ja yksi Kalashnikov, dokumenttielokuva miehisestä kauneudesta Afrikassa.

An African Cityn avausjakso Youtubessa.