Pyhimys on aina Pyhimys
Kadehdin Pyhimystä.
Jo Pyhimyksen diskografiaa katsoessa voi todeta, että kyseessä on poikkeuksellisen ahkera musiikintekijä.
Lukuisia sooloalbumeja.
Viisi Teflon Brothersin ja neljä Ruger Hauerin kanssa tehtyä levyä.
Eri nimillä (Perhosveitsi-Heikki & Lika-Aki, Steve iVander) ilmestyneitä julkaisuja.
Kokoonpanoista etenkin Teflon Brothers tuntuu olevan jatkuvasti tapetilla. Mikäli kolmikko ei kauppaa jäsenyyttä yhtyeessä tai julkaise uutta singleä, ovat he miltei joka viikonloppu keikalla jossain päin Suomea.
Unohtamatta tietenkään sitä, että Pyhimyksen, eli Mikko Kuoppalan, valvonnan alla pyörii Yellowmic-levy-yhtiö sekä Ramin Välitys -keikkamyyntitoimisto. Ja mainitsinko jo miehen päivätyötä Johanna Kustannuksen tuotantopäällikkönä?
Itse kuulun turhan usein heihin, jotka vain suunnittelevat tekevänsä asioita. Pyhimys taas on ehdottomasti niitä, jotka saavat aikaan.
Pyhimys astuu näyttämölle
Pyhimys oli olemassa sooloartistina ennen Teflon Brothersia, Ruger Haueria ja Kuoppalan työtä suomalaisen musiikkibisneksen huipulla.
Ensimmäiset Pyhimys-julkaisut ilmestyivät vuonna 2004. Kolme vuotta myöhemmin Monsp Recordsin julkaisemaa Salainen maailma -albumia pidetään artistin ensimmäisenä pitkäsoittona, mutta sitä edelsivät lukuisat Yellowmic Recordsin kautta ilmestyneet tuotokset.
Salaisen maailman jälkeen kuvaan astuivat hiljalleen myös Teflon Brothers ja Ruger Hauer. Ja kaikki muu jo edellä mainittu. Ja pikku hiljaa se kaikki muu söi soolo-Pyhimyksen.
Lokakuussa 2011 Kuoppala ilmoitti lopettavansa soolouran. Samana vuonna ilmestyneen Paranoid-albumin piti jäädä miehen viimeiseksi soololevyksi.
"Se oma juttu alkoi tuntua riittämättömältä", mies sanoo nyt.
"Sitä mietti aina, että miksi noilla on myöhäisemmät esiintymisajat ja miksi itsellä on asiat huonommin kuin muilla artisteilla. Ja siinä vaiheessa, kun Teflon Brothersilla ja Ruger Hauerilla alkoi mennä paremmin kuin Pyhimyksellä, tuntui työläältä pitää yllä soolouraa."
Pyhimys on kovaa valuuttaa
Sooloura väistyi ja Pyhimyksestä tuli joukkuepelaaja. Mikko Kuoppala siirtyi suunnittelemaan muiden artistien tulevaisuutta.
"Suuri osa artisteista on melko epävarmoja ja varmuutta haetaan helposti kollegoista", Kuoppala kertoo työstään levy-yhtiössä. "Parasta olisi kuitenkin löytää se luovuus omasta itsestään. Mun tehtävä on ehkä juuri olla sanomassa, että 'ei tää oo niin vakavaa' ja että 'pitäisi kuitenkin aina tehdä juuri niin kuin itsestä tuntuu.'"
Kuoppala naurahtaa, kun kysyn mikä sai hänet palaamaan soolouralle ja tekemään elokuussa 2015 ilmestyneen Pettymys-albumin.
"Mä tajusin lopulta itse juuri sen, mitä selitin muille siitä omasta paikasta. Ettei tarvitse ajatella tätä jonain juoksukilpailuna ja miettiä kuka voittaa. Ymmärsin, että tälle mun jutulle on ihan oma paikkansa, eikä kukaan muu tee tällaista musaa."
Vieraana-sarjan Pyhimys-jaksoa varten kehittelimme yle.fi/musiikki-toimituksessa kuvitteellisen televisio-ohjelman menneiltä vuosikymmeniltä. Studioyleisön edessä kuvatun keskusteluohjelman esikuvaksi nousi Ilkamat-sarja ja vaikkei Heikki Kinnusta siinä nähtykään, on kuvitteellisen ohjelmamme juontajahahmo ”Veli Kauppisessa” paljonkin Kinnusen roolihahmoja.
”Veli Kauppinen” edustaa Vieraana: Pyhimys -jaksossa myös jonkinlaista musiikkitoimittajan stereotyyppiä, alkoholille persoa sanailijaa, jolla on jatkuva tarve heittää vakavatkin asiat lekkeriksi.
Pyhimyksen Ote-biisin uuteen versioon emme kuitenkaan halunneet huumoria. Taltioinnin kohdalla kunnioitimme Simon Templarin seikkailuista kertovasta Pyhimys-kirjasarjasta poimimaamme otsikkoa Pyhimys on aina Pyhimys.
Niin olkoon, oli ympärillä sitten Teflon Brothers, Ruger Hauer tai varta vasten Yleisradion musiikkiohjelmaa varten kasattu bändi.
Jutun otsikko ja väliotsikot ovat peräisin Pyhimys-kirjasarjan suomennoksista.
