Kirjailijan neljä hämmentävää havaintoa nettideittailusta - aggressiivisia profiilikuvia ja todellista rakkautta

Kirjailija, runoilija Joni Pyysalon esikoisromaanissa Alaska seikkaillaan nettideittimaailmassa. KulttuuriCocktail pyysi Pyysaloa kertomaan, mitä havaintoja hän teki sukeltaessaan netin syövereihin. Entä mitä tapahtui, kun kirjan tapahtumat alkoivat elää myös hänen omassa elämässään?
Joni Pyysalo halusi kirjoittaa romaanin, joka käsittelisi rakkautta evoluutiopsykologian näkökulmasta. Ennen kirjoittamista hänellä oli yli sadan sivun tiivistelmä siitä, mitä kirja pitäisi sisällään. Yksi asia kuitenkin puuttui: kokemus nettideittailusta. Niinpä Pyysalo kirjautui omilla profiileillaan nettideittisivuistoille saadakseen ensikäden tietoa nettideittimaailmasta.

Joni Pyysalon neljä havaintoa nettideittimaailmasta:
1) Erikoiset profiilikuvat – kuvia rinnoista ja eläimistä
"On hämmästyttävää, että jotkut laittavat profiilikuvakseen pelkän kuvan rinnoistaan. Ajattelevatko naiset, että miehet ovat s******n tyhmiä? Ehkä osa on. Mikä on itsetuntemuksen määrä tuossa tapauksessa? Miksi naiset esineellistävät itsensä vapaaehtoisesti?
On myös profiilityyppi, joka laittaa kuvia pelkästään lemmikkieläimistään. Kyllä niistä näkee, että henkilö on eläinrakas, mutta herää ajatus, että onko hän ymmärtänyt väärin itsestään kertomisen konseptin.
"Kategoriat, joita hän ei ymmärrä ovat profiilit, joissa omakuvan sijaan on lemmikkejä kissoja, koiria, hevosia."
Netistä löytyi myös tosi aggressiivinen tyyppi, jonka profiilitekstin otin ihan suoraan kirjaan. Hän kirjoitti näin: I’m the bitch that will make your life hell. Siitä tulee kyllä mieleen, että onko henkilö lukenut liikaa sarjakuvia ja katsonut televisiota eikä ymmärrä ollenkaan tätä kontekstia, missä toimitaan.
Suosittuja profiilikuvia ovat myös lomamatka- ja saliselfiet, sekä kuvat luksustuotteista, alkoholijuomista ja juomisesta."

2) Nämä asiat toimivat profiilissa – ja nämä eivät
"Kyllä aika nopeasti oppii, mikä netissä toimii ja mikä ei. Kerran laitoin Tinderiin asioita joista pidän -kohtaan, että metafysiikka ja politiikka. Voitte uskoa, että lukeneisuus ei oikein purrut sillä sivustolla.
Onneksi on muita sivustoja, joissa voi kertoa hyvinkin yksityiskohtaisesti lukemistaan kirjoista ja elokuvista. Niistä voi päätellä todella paljon kyseisen henkilön maailmankuvasta ja arvoista."

"Kansainvälisen politiikan tohtori, malli, näytellyt nuorena pornoelokuvassa, työskentelee ministeriössä. Haluaa seksiä useasti päivässä, kokenut, varakas, itsenäinen. Ei halua lapsia, ei juo, mutta pitää psykedeelisistä aineista. Tuntee vetoa shamanismiin, mutta on ateisti. 169 cm/52 kg/c-kuppi/ÄO 200. Nim. Swings Both Ways."
3) Valeprofiilit
"Romaania varten tutkin nettiseksisivustojen valeprofiileja. Yhdessä lehtijutussa keski-ikäinen mies kertoi esittävänsä nuoria naisia. Hän kalasteli luottokorttitietoja ja rahasti yksityisviesteistä miesasiakkaille. On uskomatonta, että vanhat sedät ovat niin typeriä, että uskovat nuorten tyttöjen haluavan heitä eikä heidän rahojaan.
Nettideittailun puolella valeprofiileja on vähemmän. Tosin esimerkiksi Tinderistä löytää amerikkalaisten malliopiskelijoiden kuvia, mutta ne kyllä huomaa aika helposti. Harvemmin kukaan tekee valeprofiileja, jos sillä ei ole tarkoitus tehdä rahaa.
Itse en tehnyt yhtään valeprofiilia, vaan loin ihan aitoja profiileja ja ajattelin, että käytän vähän vilpillisesti netistä löytämääni romaanin materiaalina. Mutta totta kai oli mielessä, että jos kala tarttuu koukkuun, niin kelaan sen ylös ja yritän saada haaviin."

4) Nettideittailu on maailman paras juttu
"Elän itse elämäntilanteessa, jossa teen tosi paljon töitä, olen vuoroviikkoyhteishuoltajana enkä juuri käy ravintoloissa. Kaikesta kritiikistä huolimatta nettideittailu on maailman paras juttu. Ei ole yhtään pinnallisempaa painaa plussaa sydämen kohdalla Tinderissä kuin lähestyä ravintolassa toista ihmistä siksi, että tämä vaikuttaa viehättävältä.
Harkitusta nettiprofiliista voi saada paljon enemmän olennaista tietoa ihmisestä kuin huutamalla metelin yli ravintolassa. Netin kautta voi myös tavata isomman määrän viehättäviä ihmisiä. Netin puute on se, ettet voi käyttää kaikkia aistejasi. Emme myöskään tunne läheskään sitä kaikkea, mitä biologia rekisteröi toisesta, kun kohtaamme. Joten lopulta on tärkeää tavata myös fyysisesti, jotta tietää syttyvätkö oikeat lamput kohdatessa.
Vaikka olin suunnitellut, millaisen rakkaustarinan romaaniin halusin, en tiennyt, että kokisin sellaisen itse. Kohdatessamme kumpikin tajusi, että koimme jotain poikkeuksellista. Elämä vei meidät kuitenkin erilleen. Ensin särkyi yksi sydän, reilun puolen vuoden päästä toinen. Emme enää päätyneet yhteen, mikä sekin oli kuin venäläisestä romaanista. Rakastumisen ja sydänsurun tunteet kirjassa ovat ainakin onnistuneita ja aitoja. Ne ovat elettyjä, vaikka kirjan tarinaan verrattuna tunteet olivat molemminpuoleisia."
"Hän on kiitollisin elämässään siitä, että tunsi Vestan, mutta myöntää sen katkeraksi: pimeys ei tuntuisi pimeältä, jollei olisi nähnyt valoa. There’s no real magic in this world. Only love. The rest is just smoke and mirrors."
Kursiivilla kirjoitetut sitaatit ovat Joni Pyysalon kirjasta Alaska.