Kirjailija Ilkka Remes: “Viranomaisten on mahdotonta puuttua tavallisten ihmisten välittämään disinformaatioon”
Ilkka Remeksen jännitysromaaneille on tyypillistä, että ne ovat hyvin ajankohtaisia ja pelottavia. Kirjojen järkyttävät katastrofit voisivat melkein olla totta. Julkisuutta karttava kirjailija Ilkka Remes arvioi haastattelussa Suomen turvallisuustilannetta ja pohtii jo seuraavankin kirjansa aiheita.
Ilkka Remeksen kohdalla kukaan ei osaa sanoa, missä faktan ja fiktion raja kulkee. Kirjailijaa itseään ei tunne kukaan, ja hänen teoksissaan kutkuttavan realistiset taustatiedot sekoittuvat mielikuvituksellisiin juonenkäänteisiin.
Remeksen tuoreimmassa romaanissa Kiirastuli (2016) Suomen turvallisuutta uhkaa mielipiteiden manipulointi mediassa. Teos näyttää, kuinka digitaalisuus muuttaa rikollisuutta ja lisää tavallisten ihmisten hyväksikäyttöä.
Erimielisyydet kärjistyvät sosiaalisessa mediassa
Kirjailija Ilkka Remes arvioi sähköpostitse, että todellisuudessa Suomen turvallisuustilanne on hyvä, vaikka riskejä onkin olemassa. Hän on kuitenkin huolissaan Ruotsissa tapahtuneista väkivaltaisuuksista, joissa poliisi ja pelastuslaitos eivät ole pystyneet suojelemaan ulkopuolisia uhreja. Remeksen mukaan sisäisen turvallisuuden heikkeneminen ruokkii itse itseään.
Maan sisäinen vastakkainasettelu ja siihen liittyvä aggressiivisuus puhuttivat suomalaisia erityisesti vuonna 2016. Remes toteaa, että sosiaalinen media monistaa suomalaisten erimielisyyksiä.
"Erimielisyyksien kärjistyminen vaatii paitsi itse asian, joka jakaa mielipiteitä, myös mekanismin, joka vahvistaa ja levittää kitkaa ihmisten välillä. Tällaisena alustana sosiaalinen media toimii valitettavan hyvin", Remes kuvailee.
Manipuloidaanko meitä?
Sosiaalinen media voidaan nähdä sekä sananvapauden että vihapuheen alttarina. Ovatko suomalaiset medialukutaitoisia hyöriessään Facebookissa tai netin keskustelupalstoilla, vai manipuloidaanko meitä mennen tullen?
"Ihmiset tunnistavat epämääräisiltä tahoilta tulevat yksipuoliset väitteet melko hyvin vaikuttamisyrityksiksi", Ilkka Remes pohtii.
"Samalla monet kuitenkin jakavat sosiaalisessa mediassa esimerkiksi arvostettujen henkilöiden tekstejä, jotka ovat näennäisen neutraaleja, mutta jotka tosiasiassa välittävät disinformaatiota. Tällaisen disinformaation havaitsemiseen ei tavallisen kansalaisen kyky useinkaan riitä. Monet omaksuvat ja levittävät totuutta vääristäviä kantoja huomaamattaan."
Kenellä on vastuu?
Remes kokee, että Suomen viranomaiset ovat kohtalaisen hyvin kartalla siitä, kuinka ihmisten mielipiteitä manipuloidaan netissä. Osittain heidän kätensä vain ovat sidotut.
"Ongelma on se, että viranomaiset voivat puuttua vain selkeisiin väärinkäytöksiin, esimerkiksi keinotekoisiin sosiaalisen median käyttäjätileihin. Tavallisten ihmisten välittämään disinformaatioon puuttuminen on mahdotonta, sillä se rajoittaisi sananvapautta." Remes selittää.
"Ainoa keino oikaista virheellisiä väitteitä on vastata niihin tosiasioilla. Niin isoon työhön viranomaisilla ei ole resursseja. Keskustelukenttä jää siis kansalaisten oman aktiivisuuden varaan. Vastuu on meillä kaikilla."
Perinteisen sodankäynnin uhka ei ole kadonnut
Kiirastuli-romaani ottaa fiktion keinoin kantaa myös Suomen turvapaikanhakijoiden tilanteeseen sekä Venäjä-suhteeseen. Suomen naapuruus suureen Venäjään on mietityttänyt Remestä jo hänen aikaisemmissa teoksissaan. Idän ja lännen väliset suhteet ovat viime vuosina muuttuneet ja muuttuvat edelleen.
"Kommunismin kaaduttua ideologista perustaa kylmän sodan aikaiselle idän ja lännen väliselle kahtiajaolle ei enää ole. Sen tilalle on idän puolelta tullut uusia kansallismielisiä ja suurvalta-aseman tavoitteluun liittyviä elementtejä."
Ilkka Remes kokee, ettei perinteisen sodan uhkaa pidä kybersodan uhkien voimistuessa unohtaa. "Perinteinen sodankäynti on edelleen konkreettinen uhka, johon on varauduttava. Olisi hyvin onnekas sattuma, jos kautta historian jatkuneet asevoimien yhteenotot loppuisivat juuri meidän aikanamme", kirjailija pohtii.
Euroopan kahtiajakautumisen ja psykologisen sodankäynnin teemoissa riittää Remeksellä käsiteltävää. Miehen seuraava trilleri ilmestyy syksyllä 2017.
"Uuden kirjani ajoittuminen Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen sopii hyvin, sillä tarinassa joudutaan lunastamaan uudelleen Suomen itsenäisyys", Ilkka Remes paljastaa.
Haastattelussa Remeksen trillerissä esiintyvä kansliapäällikkö Päivi Nerg
Remeksen Kiirastuli-romaani yhdistää Suomessa vuonna 2016 käydyn keskustelun disinformaatiosta, turvapaikanhakijoista ja Suomen Venäjä-suhteesta. Siinä kuvataan myös suomalaisia virkamiehiä niin osuvasti, että sisäministeriön kansiliapäällikkö Päivi Nerg ajattelee Remeksen saaneen tietonsa läheltä sisäministeriötä.
Toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat valinneet kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Ilkka Remeksen Kiirastuli on vuoden 2016 kirja. Kaikki 101 kirjaa käsitellään Aamu-tv:n haastatteluissa ja Sadan vuoden kirjat -sarjassa Yle Radio 1:ssä joka tiistai ja torstai 10.1. alkaen.
