Unkarilaisempi Eurooppa

Vuosi 2017 saattaa muodostua poliittiseksi vedenjakajaksi Euroopassa. Pakolaiskriisin, talousongelmien, brexitin ja Trumpin siivittäminä populistiset liikkeet ovat kovassa nousukiidossa. Monissa itäisen Keski-Euroopan maissa populistit ovat jo vallassa. Keväällä 2017 punnitaan, kääntyykö myös läntinen Eurooppa poliittisesti populistisempaan suuntaan.
Joulukuussa 2016 Euroopassa seurattiin tarkkaan Itävallan presidentinvaaleja. Pienen maan presidentillä on vähän todellista valtaa mutta mielenkiintoon oli hyvä syy: Ensimmäistä kertaa näytti siltä, että läntisen EU-maan johtoon olisi nousemassa oikeistopopulisti.
Vaaleissa olivat vastakkain oikeistopopulistisen FPÖ:n Norbert Hofer ja Vihreiden Alexander Van der Bellen. Lopulta Vihreiden Van der Bellen päihitti vastaehdokkaansa selvin luvuin, vaikka mielipidetiedustelut povasivat muuta.
Pyrrhoksen voitto?
Itävallan vaalitulosta seurattiin tyytyväisenä Van der Bellenin taustajoukkojen lisäksi myös Brysselissä. Mutta monikaan ei usko, että populististen liikkeiden esiinmarssi olisi taittunut Itävallan vaaleissa.

FPÖ:n ideologiksi usein mainittu euroedustaja Andreas Mölzer kuvaa vaalitulosta Pyrrhoksen voitoksi. Van der Bellen voitti hänen mukaansa koska koko Itävallan poliittinen koneisto teki työtä yhtä ehdokasta eli Norbert Hoferia vastaan.
Seuraavissa parlamenttivaaleissa FPÖ voi hyvinkin olla suurin puolue. Jos saamme kolmanneksen äänistä, pystymme estämään perustuslain muutokset ja se on tärkeätä. Ehkä edessä on myös hallitusvastuu, Mölzer ennustaa.

Samaan aikaan Itävallan vaalien aikaan Italiassa pääministeri Matteo Renzi hävisi kansanäänestyksen perustuslain muutoksesta. Nyt edessä saattaa olla ennenaikaisten vaalien järjestäminen ja populistinen Viiden tähden liike on mielipidetiedustelujen kärjessä.
Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa valmistaudutaan vaaleihin niin ikään ja kaikissa maissa populistiset voimat ovat nousussa.

Andreas Mölzerin mukaan käynnissä on koko poliittisen järjestelmän muutos. Vanhojen puolueiden perinteinen oikeisto-vasemmisto -akselille nojannut järjestelmä saattaa olla murtumassa.

Nousevan populismin polttoainetta ovat talousvaikeudet, globalisaation ja digitalisaation uhkaamat työpaikat ja maahanmuutto. Ongelmat liitetään vanhaan järjestelmään, sanoo Puolan entinen presidentti Alexander Kwasniewski. Kwasniewskin mukaan populistit lietsovat tarkoitushakuisesti pelkoa. Osuvin esimerkki on se, että ulkomaalaisviha toimii tehokkaimmin monissa Itä-Euroopan maissa, joissa maahanmuuttajia ei juurikaan ole.

Orban populistien puhemiehenä
Unkari, Puola, Tšekki, Slovakia… Läntisessä Euroopassa populistiaaltoa odotellaan. Itäisessä Keski-Euroopassa se on jo todellisuutta.
Itä-Euroopan populistijohtajien kovaäänisin puhemies on Unkarin pääministeri Viktor Orbán.

EU:ssa Orbánia vierastettiin alusta saakka itsevaltaisen johtamistyylin takia. Tiedotusvälineiden toimintaa on suitsittu ja Orbánin Fidez-puolueen asemaa on betonoitu lakimuutoksin ja virkanimityksin. Oppositiolla on muodollinen rooli, sanoo professori Peter Tögyessy.

Käänne tuli kuitenkin pakolaiskriisin myötä. Unkari kohteli Balkanin reittiä tulevia pakolaisia kovakouraisesti ja lopulta reitti suljettiin aidalla.
Orbán ei ole peitellyt vastenmielisyyttään pakolaisia kohtaan. Marraskuussa 2016 Budapestissä tuomittiin syyrialainen turvapaikanhakija Ahmed H. 10 vuoden vankeuteen terrorismista. Ahmed H. oli puhunut megafoniin ja heitellyt poliisia kohti kiviä tai esineitä syksyllä 2015 kun Röszken rajaylityspaikalla puhkesi levottomuuksia.

Professori Tölgyessyn mukaan Orbán ryhtyi haastamaan avoimesti EU:n suvaitsevaista linjaa ja otti ison poliittisen riskin politisoidessaan koko pakolaiskriisin.

Orbánin peli kannatti. Kriisin jatkuessa läntiset EU-maat ovat käynnistäneet rajatarkastuksia ja kiristäneet turvapaikkalinjauksia.

Mutta poliittinen hyöty sataa Orbania lähellä olevien oikeistopopulistien laariin. Kevät näyttää, tuleeko EU:sta unkarilaisempi.
Teksti: Marko Lönnqvist