Kummat ovat paremmin perillä maailman tilasta, suomalaiset vai ruotsalaiset?
Haastoimme suomalaiset ja ruotsalaiset tietämättömyysmaaotteluun.
”Valtaosa ihmisistä on huonommin perillä maailman tilasta kuin simpanssit”, väittää ruotsalaisen Gapminder-säätiön puheenjohtaja Ola Rosling. Hän on hiljattain edesmenneen legendaarisen tutkijan Hans Roslingin poika.
Gapminder on selvittänyt laajasti eri kansojen tietämystä maailman tilasta. Esimerkiksi rakkaat naapurimme ruotsalaiset saavat huonommat tulokset kuin säätiön leikkimielisesti vertailuryhmäksi ottamat simpanssit. Ne valikoivat oikeat vastaukset sattumalta.
Ovatko suomalaiset yhtä pihalla maailman tilasta kuin ruotsalaiset? Päätimme testata asiaa ja järjestimme leikkimielisen maaottelun. Suomalaisvastaukset kerättiin Taloustutkimuksen avulla.
Kuinka monta ihmistä luonnonkatastrofit tappavat vuosittain?
1900-luvun alussa luonnonkatastrofeissa (tulvat, maanjäristykset, tulivuoren purkaukset, kuivuus, jne.) kuoli noin puoli miljoonaa ihmistä vuodessa. Miten luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on muuttunut 100 viime vuoden aikana? Onko se tuplaantunut, pysynyt kutakuinkin samana vai vähentynyt puoleen?
Vaikka luonnonkatastofeista syntyy isoja otsikoita ja järkyttäviä uutisia, kuolonuhrien määrä on viimeisen sadan vuoden aikana vähentynyt reilusti alle puoleen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä luonnonkatastrofeissa kuoli keskimäärin vajaat 100 000 ihmistä vuodessa. Tämä on fakta.
Tämän tietää kuitenkin vain joka kymmenes suomalainen. Ruotsalaisten tulos on vähän parempi eli maaottelun ensimmäinen erä menee Ruotsille.
"Jos Nepalissa tapahtuu maanjäristys, siitä kerrotaan mediassa useiden päivien ajan. Mutta kun Nepalissa tapahtuu positiivista kehitystä, siitä ei kerrota meille juuri mitään", Ola Rosling selittää.
Mikä on keskimääräinen elinajanodote maailmassa?
Tietämättömyysmaaottelun toisessa erässä kysytään elinajan pituudesta: onko keskimääräinen elinajanodote maailmassa 50, 60 vai 70 vuotta?
"Ihmisillä on maailmankuva, jossa hurjan suuri joukko ihmisiä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja kuolee nuorena. Se ei pidä enää paikkansa", Ola Rosling huomauttaa.
Tämä väärä käsitys näkyy myös maaottelutuloksissa. Keskimääräinen elinajanodote maailmassa oli vuonna 2015 syntyneille 71,4 vuotta. Oikea vastaus on siis 70 vuotta. Suomalaiset tietävät oikean vastauksen ruotsalaisia paremmin. Tosin meistäkin reilusti alle puolet (42 %) vastaa kysymykseen oikein.
TIetämättömyysmaaottelun tilanne on kutkuttavasti tasan. On ratkaisevan kolmannen erän aika.
Kuinka monta lasta maailmassa on vuonna 2100?
Jos vuonna 2000 maailmassa oli 2 miljardia lasta, niin kuinka paljon heitä on vuonna 2100? Kaksi, kolme vai neljä miljardia?
"Lasten lukumäärä ei enää kasva, mutta suurin osa ihmisistä ei tätä tiedä. Kehitys on tapahtunut hitaasti, 30-40 viime vuoden aikana, mutta siitä ei ole juuri kerrottu mediassa", selittää Ola Rosling.
66 prosenttia suomalaisista vastaa kysymykseen väärin, mutta ruotsalaisille kysymys on vielä vaikeampi. Heistä 89 prosenttia veikkaa jotain muuta kuin oikeaa vaihtoehtoa.
Miksi me olemme niin pihalla maailman tilasta?
Kolmen kysymyksen jälkeen tietämättömyysmaaottelun voitto menee selvästi Suomelle. Toki voittoa himmentää se, että kuitenkin 71 prosenttia suomalaisista vastasi kysymyksiin väärin. Suomalaiset ovat siis aika lailla tietämättömiä maailman tilasta. Ruotsissa vastaava luku oli 84 prosenttia. Ne kuuluisat simpanssitkin pärjäävät paremmin: niistä "vain" 67 prosenttia on tietämättömiä.
Nyt eletään kuitenkin aikaa, jolloin tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Miksi me silti olemme näin pihalla?
Roslingit ovat listanneet kolme keskeistä tietämättömyyden syytä:
Henkilökohtainen vinouma
Kotipaikkasi tai -seutu, jossa kasvoit, ei ole edustava otos maailmasta. Se antoi sinulle ensimmäisen vahvan vinouman.
Vanhentuneet tiedot
Kouluissa opetaan vanhentuneita faktoja ja painetut oppimateriaalit ovat aikaansa jäljessä.
Median vaikutus
Epätavalliset ja negatiiviset tapahtumat korostuvat mediassa samaten kuin nopeat muutokset. Tunteisiin vetoavat ja dramaattiset jutut saavat palstatilaa, mutta hitaat muutokset positiiviseen suuntaan ovat tylsiä ja jäävät usein kertomatta.
Näistä syistä tiedämme maailmasta häkellyttävän vähän ja oletamme asioiden olevan huonommin kuin ne ovat.
Jos haluat ja uskallat, voit testata pärjäisitkö keskivertoruotsalaiselle täällä.
