Hyppää pääsisältöön

Yle TV1

Ulkolinja: 50 vuotta vankilassa – Miten miehitystä pitää kutsua?

Vuodelta 2017
Päivitetty 10.11.2017 11:47.
Kesäkuussa 1967 Israelin armeija miehitti Itä-Jerusalemin ja Jordan-joen länsirannan.
Kuvateksti Israelin rakentama Betlehemin muuri.

TV1 torstaina 16.11.2017 klo 23.05 - 00.00
Yle Areenassa 30 päivää

Kesäkuussa 1967 Israel provosoitui kun sitä provosoitiin. Toukokuussa Egyptin presidentti Kamal Abdel Nasser määräsi Egyptin armeijan liikekannallepanoon Siinailla ja sulki Akabanlahden. Eilatin kaupunki jäi merisaartoon.

Varhain maanantaina 5.6.1967 Israelin ilmavoimat iskivät Egyptin lentotukikohtiin ja tuhosivat niissä olevat koneet. Iltaan mennessä Jordanian ilmavoimat tuhottiin kokonaan, samoin Irakin ilmavoimien Länsi-Irakissa olleet koneet. Syyrian ilmavoimat menetti kaksikolmasosaa vahvuudestaan. Sota oli ohi ennen kuin se ehti edes alkaa.

Israel miehitti Gazan, Siinain niemimaan, Suezin kanavan itärannan, Länsirannan, Golanin kukkulat ja Jerusalemin.

Kesäkuussa 1967 Israelin armeija miehitti Itä-Jerusalemin ja Jordan-joen länsirannan.
Kuvateksti .
Kesäkuussa 1967 Israelin armeija miehitti Itä-Jerusalemin ja Jordan-joen länsirannan.

Väliaikainen miehitys

Miehityksen piti olla väliaikainen: Israelin armeija pysähtyi vuoden 1948 itsenäisyyssodan tulitaukolinjalle. Paitsi Jerusalemissa, siellä Israelin armeija tunkeutui kaikkein pyhimpään ja avasi Länsimuurin juutalaisille rukoilijoille.

”Miksi meillä oli sellainen kiire miehittää Itä-Jerusalem?” kysyy israelilainen kirjailija Yossi Alpher puutarhassaan Tel Avivin esikaupungissa, ja vastaa itse: ”Koska me pelkäsimme, että minä päivänä hyvänsä Moskova ja Washington yhdessä komentavat meidät ulos Jerusalemista, aivan niin kuin 1948”.

Komentoa ei tullut. YK protestoi voimattomana, mutta Israelilaiset jäivät Jerusalemiin ja sen itäpuolelle, Jordanjoen länsirantaan ulottuvalle alueelle.

Siirtokuntiin asuntoja israelilaisille

Siellä he ovat yhä. Miehitetyllä alueella asuu jo yli 600 000 israelilaista ja lisää on tulossa. Keväällä Israelin parlamentti hyväksyi 2000 uuden asunnon rakentamisen jo olemassa oleviin siirtokuntiin. Neliömetri neliömetriltä jokainen rakennuspäätös syö Palestiinalaisvaltion pinta-alaa.

Ramallahissa palestiinalaishallintoon kuuluva tohtori Mustafa Barguti varoittaa, että tilanne on pahasti kärjistymässä. Syitä on monia: uuden siirtokunnan rakentaminen, tuhansien uusien asuntojen rakentaminen vanhoihin siirtokuntiin, siirtokuntien liittäminen Israeliin ja presidentti Donald Trumpin puheet Yhdysvaltain suurlähetystön siirtämisestä Jerusalemiin.

”Tämä on leikkiä tulella”, Mustafa Barguti sanoo.

”Me emme puhu Länsirannasta”

Israelissa kaikki eivät edes halua puhua ”miehityksestä”. ”Ei voi puhua miehityksestä, koska täällä ei koskaan ollut mitään palestiinalaisten valvomaa aluetta”, sanoo siirtokuntien kattojärjestön Yesha Councilin edustaja Yigal Dilmoni.

Hän haluaa rakentaa ”massiivisesti” uusia asuntoja ”Juudeaan ja Samariaan”. ”Me emme puhu Länsirannasta”, hän sanoo.

Miten pitäisi kutsua tilannetta, jossa Israelin armeija valvoo palestiinalaisia alueella, jossa he ovat asuneet 50 vuotta? Tai 5000, riippuu siitä, keneltä kysyy. ”Miehitykseksi”, sanoo ihmisoikeusjärjestö B’tselemin johtaja Hagai El-Ad.

Kuvaus: Ivar Heinmaa, Ohjaus: Vesa Toijonen. Tuotanto: Yle, 2017. Dokumentti on esitetty edellisen kerran Ykkösellä maaliskuussa 2017.

Teksti: Vesa Toijonen

Kesäkuussa 1967 Israelin armeija miehitti Itä-Jerusalemin ja Jordan-joen länsirannan.