Ulkolinja: Venäjä – 100 vuotta myöhemmin
TV1 torstaina 5.10.2017 klo 22.00 - 22.55, uusinta keskiviikkona 11.10. klo 23.05
Katsottavissa Yle Areenassa
Sata vuotta sitten Nevan rannoilla Petrogradissa käytiin valtataistelua, joka mullisti Euroopan ja koko maailman historiaa. Bolševikkien valtaannousu lokakuun vallankumouksessa synnytti maailman ensimmäisen kommunistisen suurvallan Neuvostoliiton.
Vuonna 2017 bolševikkien perustama valtio on ollut historiaa jo yli neljännesvuosisadan. Mutta millainen on Venäjä 100 vuotta lokakuun vallankumouksen jälkeen?
Näyttävää muistelua
Venäjää hallitsee yksinvaltaisin ottein Vladimir Putin, joka on murskannut länsimielisen opposition ja hyödyntää imagonrakennuksessaan neuvostomenneisyyttä – mutta vain soveltuvin osin.
Toukokuussa 2017 voitonpäivän paraatissa Punaisella torilla jyrisivät taas panssarivaunut ja ohjuslavetit. Toisen maailmasodan muistelu käy vuosi vuodelta mahtipontisemmaksi.
"Sota on Putinin Venäjälle tärkeä aihe. Neuvostoliitto voitti sodan ja sen myötä yrittää oikeuttaa oman valtansa myös nyky-Venäjän johto", selittää Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov.
Isänmaallista kasvatusta
Stalin muistetaan nykyään taitavana sodanjohtajana – ei suinkaan vainoharhaisena hirmuhallitsijana, joka tapatti miljoonia syyttömiä neuvostokansalaisia.
Neuvostoliiton suurvalta-aseman palauttamiseen pyrkivä Venäjä on ajautunut vastakkain lännen kanssa ja samalla sotaretoriikka on palannut poliittiseen puheeseen. Ympärillä on vihollisia.
"Uskon, että sota on mahdollinen ja siihen on varauduttava", sanoo nuorisojärjestö Junarmijan aktivisti Darja Petuhova Irkutskista. Junarmija on Venäjän puolustusministeriön aloitteesta perustettu nuorisojärjestö. Järjestö keskittyy isänmaalliseen kasvatukseen ja kerhoilloissa harjoitellaan muun muassa rynnäkkökiväärin purkamista ja lähitaistelua.
Vakauden nimeen
Neuvostoliiton aikana lokakuun vallankumouksen vuosipäivä kuului vuoden suurimpiin juhliin. Putinin Venäjä hyödyntää sotaa ja neuvostomenneisyyttä imagonrakennuksessaan tehokkaasti, mutta neuvostovaltion syntyä ei Kremlissä muistella juurikaan.
Tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan vallankumouksen satavuotisjuhla jää väliin, koska vallankumous on Venäjällä nykyään kirosana. Itsevaltaiset hallitsijat vannovat vakauden nimiin.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Marko Lönnqvist. Kuvaus: Serhi Lavor. Tuotanto: Yle, 2017.
