Seitsemän asiaa, jotka kaikkien pitää tietää digitaalisen median tulevaisuudesta juuri nyt
Radio-ohjelma Halme & Saarinen – Diginen iltapäivä on käsitellyt kevään ja kesän ajan mediamaailman kuumimpia digitaalisia ilmiöitä. Mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa? YLE Puheen ohjelman tekijät Jani Halme ja Tomi Saarinen listasivat seitsemän tärkeintä asiaa, joiden he uskovat tapahtuvan digitaalisessa mediassa lähitulevaisuudessa. Syvällisempiä katsauksia on kuunneltavissa YLE Areenasta, josta löytyy nyt kaikki ohjelman 16 jaksoa.
1. Aikuistubettaminen ei yleisty
Verkkovideoiden ja -päiväkirjojen tekeminen on valtava ilmiö. Se ei kuitenkaan vauhdilla laajene koko väestön harrastukseksi, vaikka tubettamisen ammattilaiset niin väittävät. Tubettaminen alkaa tyypillisesti sellaisessa elämänvaiheessa, jossa lapsuus on loppunut, mutta aikuisuuden vastuut eivät ole alkaneet. Tälle elämänvaiheelle on ominaista se, että ihmisellä on paljon aikaa ja huoleton taloudellinen tilanne. Nykyaikuisilla ei ole kumpaakaan. Puhumattakaan taidoista, joita järjestelmällinen tubettaminen vaatii.
2. YouTube Music muuttaa suoratoistopelin
Tähän asti musiikin suoratoistomarkkinaa on hallinnut jo 10 vuoden ikään ehtinyt Spotify. Jopa Apple ja Amazon ovat Euroopassa jääneet ruotsalaisyhtiön jalkoihin. Juuri pörssilistattu Spotify saa merkittävän kilpailijan, kun Google lanseerasi YouTube Music – suoratoistopalvelun myös Suomessa. YouTube on jo nyt erittäin suosittu musiikkipalvelu ja sen lanseerauskampanjasta odotetaan digitaalisten historian kalleinta. Tähän kun yhdistetään Googlen valtava kassa, hillitön hakukonedata ja maailman suosituin kännyköiden käyttöjärjestelmä Android, on palvelulle helppo ennustaa suurta menestystä. YouTube Musicin painopiste ei ole musiikin suurkuluttajissa ja trendikkäimpiä uutuuksia himoitsevissa asiakkaissa, vaan se pyrkii kehittyneen suosittelualgoritminsa avulla iskemään pikemminkin taviksiin.
3. Instagramista tulee maailman suosituin sosiaalinen media
Facebookin PR-ongelmista revitään paljon otsikoita, mutta yhtiö se vaan porskuttaa. Etenkin FB:n pikkusisko, kuvapalvelu Instagram lisää koko ajan käyttäjämääräänsä. Instagram päihitti kilpailijansa Snapchatin kopioimalla röyhkeästi sen parhaat ominaisuudet, kuten kuvattavan naamaa muuttavat hupsut filtterit, itsestään tuhoutuvat videot ja kuvaan lisättävät tarrat. Seuraavaksi IG haastaa videopalvelu YouTuben ja kaikki televisiokanavat, sillä se on tuonut pikavideoiden oheen palveluunsa vapaamittaiset videot ja jopa suorat lähetykset. Esilläolon ja esteettisen kokemusten tarvetta täyttävän palvelun käyttökynnys on niin matala, että se tulee nousemaan käyttöaktiivisuudella mitattuna Facebookin ohi kahdessa vuodessa.
4. Vaikuttajamarkkinointi yleistyy, vaikka ilmiössä onkin ilmaa
Digisen iltapäivän kolmas jakso käsitteli vaikuttajamarkkinointia, eli sosiaalisessa mediassa suosittujen yksilöiden merkittävää vaikutusvaltaa seuraajiensa rahankäyttöön. Ilmiö yleistyy, sillä kavereiden suositteluvoima on kautta aikojen ollut merkittävä kaupallinen voima. Tubettajat, instagrammaajat ja bloggaajat tuntuvat monelle ihmiselle hyvin läheiseltä ystävältä ja tätä kautta halutaan samanlaiset lenkkarit, meikkisarja tai jopa pussilakanat kuin heillä. Vaikuttajamarkkinointia on Suomessa harjoiteltu muutaman vuoden ja ajan henki on selvä: yritykset haluavat kiivaasti kaupallistaa tuotteitaan vaikuttajien kautta, mutta vastaavasti ne ovat yhä asiantuntevampia kumppaneiden suhteen. Enää pelkkä seuraajamäärä ei riitä, vaan vaikuttajayksilön pitää aidosti olla mainostajan näkökulmasta alan auktoriteetti.
5. Näkymättömän bittikäden eli algoritmien ote tiukentuu
Julkaisualgoritmit ovat sarja sääntöjä, joiden perusteella verkkopalvelut päättävät mitä me yksilöinä näemme digitaalisessa mediassa. Jokaisella meistä on siis yhä voimallisemmin tulevaisuudessa oma yksilöllinen massamediatodellisuutemme. Tilanne on tämä jo nyt sosiaalisessa mediassa, mutta myös uutismedian puolella siirrytään lähitulevaisuudessa algoritmien käyttöön, koska se parantaa asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä. Julkinen paine mediatalojen algoritmien toimintaperiaatteiden avaamiseen ja kansantajuistamiseen tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Poliitikoista etenkin Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaatii lisää läpinäkyvyyttä media-algoritmeihin.
6. Amazon tulee Suomeen askel kerrallaan
Maailman suurin verkkokauppa Amazon tulee Suomeen tänä vuonna. Digisen iltapäivän tiimi ennustaa, että Suomeen tulevat yhtiön digitaaliset palvelut kuten Amazon Primevideo, Kindle ja Amazon Music Unlimited. Tämän jälkeen alkaa kirjojen ja ei-pilaantuvien päivittäistavaroiden toimitus pääkaupunkiseudulle. Amazonilla ei ole tarvetta eikä halua palvella koko Suomea. Koskaan. Lanseerauspäiväksi ennustamme 10.10.
7. Kiinan jumalaplikaatiot näyttävät tietä tulevaisuuteen
Pikaviestinten kuten WhatsAppin ja FB Messengerin rooli tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Niitä kehitetään chat-palveluista kohti käyttöliittymää, jonka kautta hallitaan lähes kaikkea mahdollista. Näin on käynyt jo Kiinassa, jossa alun perin pikaviestimeksi kehitetystä WeChatista on tullut todellinen jumalsovellus, jonka kautta maksetaan laskut, tilataan pizzat ja tarkastetaan ruuhkatilanne. WeChatilla on keskeinen rooli myös Helsingin kaupungin matkailustrategiassa, sillä kiinalaiset turistit käyttävät WeChatia matkaoppaana ja karttana myös ulkomailla. Jos haluaa nähdä digitaalisen median tulevaisuuteen, kannattaa katsoa Kiinaan. Siellä on nähtävissä myös datan keräämisen pelottavat puolet, kun IT-yhtiöt ovat valtion tuella alkaneet pisteyttää asiakkaitaan heidän käyttäytymisen perusteella. Hyvällä käytöksellä saa yhteiskunnasta parempaa palvelua vaikkapa halvempien lainojen ja junalippujen muodossa. Sosiaalista luottojärjestelmää on vastaavasti kutsuttu myös ennennäkemättömän tehokkaaksi välineeksi toisinajattelijoiden nujertamiseen.
