Flinkkilä & Tastula: Saattajana kuoleman porteilla
Annina Holmberg saattoi molemmat vanhempansa tuonpuoleisiin. Dramaturgi Ritva Holmberg tarrautui elämään vielä saattohoidossakin, teatteriohjaaja Kalle Holmberg oli valmis viimeiseen ohjaukseensa.
Kirjailija Annina Holmberg ja saattohoitolääkäri Juha Hänninen puhuvat kuolemasta Maarit Tastulan vieraina Terhokodin 30-vuotisjuhlan aattona.
Ritva Holmberg sai tiedon parantumattomasta keuhkosyövästä kesken ohjaustyön alkuvuodesta 2013. Lääkäri antoi diagnoosin iltamyöhällä, kun Ritva oli yksin sairaalassa ilman omaisiaan.
Puoliso Kalle ja tytär Annina hoitivat Ritvaa sairaalajaksojen välillä kotona, kunnes toukokuussa 2014 hänet siirrettiin Terhokotiin, jossa hän menehtyi saman vuoden heinäkuussa.
Ritva Holmberg oli tahtoihminen
– Äitiä ärsytti se, kun monet sanoivat, että syövälle pitää pistää kampoihin. Mutta eihän se ole mikään tahtolaji, ei syöpää voi tahtoa pois. Ritva oli kyllä siinä mielessä tahtoihminen, että hän tahtoi kaiken hoidon, mitä saatettiin antaa ja oli valmis kestämään niiden seuraukset.
Annina Holmbergin mukaan diagnoosin ja kuoleman välinen rajallinen aika sai heidät elämään hetkessä. Ritvan 70-vuotisjuhlia vietettiin Terhokodissa ja hän halusi myös järjestää kaikki käytännön asiat vakuutuksineen kuntoon.
– Minusta tuli aikatauluttaja, sihteeri, pullanpaistaja, kahvinkeittäjä ja kuljettaja. En oikeastaan pysähtynyt ajattelemaan, että tässä tehdään kuolemaa. Elettiin tätä hetkeä ja siinä hetkessä oltiin tiukasti se vuosi ja viisi kuukautta.
– Kaiken järjestämisen lisäksi Ritva huolehti hirveästi siitä, miten isä pärjää, kun he olivat kuitenkin olleet yli 50 vuotta yhdessä. Äitiä suretti myös se, ettei hän ehdi näkemään, mitä lapsenlapsista tulee.
Äiti ja isä olivat erilaisia saattohoidettavia
Kallen sydän särkyi Ritvan kuoltua. Vain kaksi vuotta äidin kuoleman jälkeen Annina saattoi leukemiaan sairastuneen isänsä Kallen Terhokodissa. Annina kertoo, kuinka eri tavoin vanhemmat suhtautuivat hoitoihin ja kuoleman kohtaamiseen.
– Äiti oli helppo hoidettava siinä vaiheessa, kun oltiin vielä kiinni elämässä ja toivossa, mutta saattohoidon aika oli raskas, kun hän edelleen roikkui siinä toivossa kiinni ja vaati yhä vain uusia hoitoja.
– Isä puolestaan ei olisi jaksanut ollenkaan juosta missään labroissa tai verikokeissa ja oli kärsimätön. Hän oli valmis lähtemään. Kallen valmius ja rauhallisuus sävytti sitä loppuaikaa Terhokodissa, siinä oli jotain kauneutta.
Annina Holmbergin mukaan Kalle oli sinut lähtönsä kanssa ja puhui saattohoitolääkäri Juha Hänniselle tästä viimeisestä ohjauksestaan. Itse kuolinkamppailussa oli rajujakin hetkiä.
– Viimeisessä vaiheessa hän, 77-vuotias, tajuihinsa tullessaan huusi omaa äitiään, kertoo Annina Holmberg.
Saattohoitolääkärin äidin kuolema
Suomalaisen saattohoidon uranuurtaja Juha Hänninen on kohdannut kuolemaa työkseen, mutta silti oman äidin kuolema oli pysäyttävä kokemus.
– Vaikka olen 25 vuotta tehnyt saattohoitolääkärin työtä, niin kaipasin lääkäreitä ja hoitajia kertomaan minulle, missä mennään. Semmoinen totaalinen avuttomuuden tunne iski jossain vaiheessa. Ihminen kuvittelee olevansa rationaalisempi, kuin todellisuudessa onkaan.
- Hoidan työkseni kuolevia ihmisiä ja osaan sen työn. Äitiin on kuitenkin tunnesuhde, joka siinä oli katkeamassa ja se oli aivan toinen tilanne, pohtii Juha Hänninen.
Jatkuva työ kuoleman kanssa kuluttaa
Vaikka kuolemaa ei voi käsikirjoittaa, niin kuolevan ihmisen kärsimyksiä voi silti helpottaa. Juha Hänninen sanoo, että jatkuva työ kuoleman kanssa kuluttaa ihmistä kuin aalto rantakalliota.
– Joskus ikään kuin väsyy siihen, että kaikki aina kuolee ja kaikki aina suree. Semmoista peruslääkärin työtä, missä joku joskus parantuukin, en saa kokea. Satojen ja tuhansien kuolemien ja surujen kohtaaminen ei kuitenkaan Hännisen mukaan ole hävittänyt kuolemasta sen mysteeriä.
– Kuolema on suuri mysteeri edelleen. On syntymä ja kuolema ja siinä välissä rakkaus. Nämä kolme asiaa elämässä säätelevät sitä, mitä me teemme.
Saattohoitoon erikoistuneen Terhokodin 30-vuotiskonsertti nähdään Yle TV 1:llä sunnuntaina 16.9. klo 14.00. Kaihon karavaanin solisteina Tuure Kilpeläinen, Laura Närhi, Mikko Kuustonen, Yona, Timo Kiiskinen, Olavi Uusivirta ja Pepe Willberg. Juontajana Maria Veitola.
