Hyppää pääsisältöön

Yle Teema

Pelso muistetaan verisestä vankilapaosta – kirja ja karja auttavat vankeja eteenpäin

Vuodelta 2018
Päivitetty 19.11.2018 01:53.
Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen - Toista Yle Areenassa

85 kilometriä Oulusta ja 95 kilometriä Kajaanista. Vaalan kunnassa sijaitsee Suomen viimeisen korpivankilan mainetta kantava Pelson vankila.
Lyhytdokumentti Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen kuuluu Yle Areenan Kirjastotarinoita -sarjaan.

Pelson vankilassa uskotaan vankeusajan sivistykseen. Siellä on yksi Suomen laajimmista vankilakirjastoista on ja sinne hankitaan kirjoja ja cd-levyjä vankien toiveita kuunnellen.

Vankien lukutaito on tutkitusti heikko. Monilla vangeilla on lapsuusajan lukihäiriöitä, keskittymishäiriöitä ja muita oppimisen ongelmia, joita ei ole tunnistettu tai hoidettu ajoissa.

Vankiloissa elää työkyvyttömiä, sairaita ja lapsuudesta asti kaltoin kohdeltuja ihmisiä, jotka eivät siviilissä saa kunnon hoitoa ongelmiinsa – muun muassa päihdeongelmien ja huonojen vuorovaikutustaitojen takia. Tämä kaikki näkyy vankiloissa joka päivä.

Peruskoulun keskeyttäminen on vankien keskuudessa yleistä. Pelsolla voi suorittaa peruskoulun loppuun tai kirjoittaa ylioppilaaksi. Joka vuosi useampi vanki tekeekin niin.

“Mulle on aina luettu paljon, ja sitten kun opin ite lukemaan, niin sitten luin ite paljon” kertoo Henkka Pelson vankilan kirjastossa. Luetuimpia kirjoja ovat viime aikoina olleet Ilkka Remeksen kyyniset rikosromaanit ja Jari Aarnion uskomatonta syytevyyhtiä läpikäyvä Keisari Aarnio. Tärkeää on myös pysyä tietoisena omista vankeusajan oikeuksistaan: vankilakirjaston lainatuimpia kirjoja ovatkin lakikirjat

Aseina he käyttivät kirvestä, puukkoa ja muita puutyöverstaasta löytämiään työkaluja.

Pelson vankilan vankilapako vuonna 2004 on Suomen vankilahistorian verisin ja julmin.

Kaksi vankia pahoinpiteli päihdepäissään puutöiden opettajan kuoliaaksi. Aseina he käyttivät kirvestä, puukkoa ja muita puutyöverstaasta löytämiään työkaluja. Myös toinen vartija loukkaantui vakavasti. Sitten vangit aloittivat huuruisen pakomatkan, joka päättyi jo Muhokselle, vain 50 kilometrin päähän Pelsolta.

Henkilökohtaisen raskaasti asian otti vanginvartija, vankien vapaa-ajan ohjaaja ja kirjastonhoitaja Osmo Mustonen. Mustonen ehti paikalle ensimmäisenä verilöylyn jälkeen ja aloitti elvytyksen. Vartijoista toinen selvisi hengissä.

Vuosien jälkeenkään tapaus ei jätä Mustosta rauhaan, mutta samalla hän myös uskoo vankeusajan sivistävään vaikutukseen. Kirjasto ja fyysinen työ navetassa ja lampolassa tervehdyttävät vangin mieltä. Mitä enemmän vankeusaikana on aktiviteetteja ja mieltä kuntoutetaan, sen paremmin vangin uskotaan pärjäävän palattuaan yhteiskuntaan.

Kirjoja kalterien takana.
Kuva: Yle
Tienviitta Pelso 4, vankila 5
Kuva: Yle / Maria Seppälä

Lehmät ja lampaat eivät välitä rikosrekisteristä.

Pelson vankilan tehtäväksi on annettu Pohjois-Suomen karjan eli Lapinlehmän sekä Suomenlampaan geenipankkitoiminta ja vankila on hoitanut sitä vuodesta 1982 asti. Tehomaatalouteen ei kummastaan alkuperäisrodusta ole, ja siksi ne ovat säilyneet varsin terveinä.

Vangit työskentelevät päivittäin navetassa ja lampolassa. Ajatuksena on, että säännöllinen työaika ja eläinten vastuullinen hoitaminen johtaisi hyviin tuloksiin vangin elämän kannalta. Lehmät ja lampaat eivät välitä rikosrekisteristä, niiden hoitaminen on vangeille paitsi työtä, myös terapiaa. Eläinten läsnäolo rauhoittaa, ja sama vaikutus voi olla kirjojen lukemisella.

Ympäröivä yhteiskunta ei ota entistä vankia avosylin vastaan. Päinvastoin, jo pelkästään vuokra-asunnon saaminen voi olla mahdotonta, työpaikasta moni ei edes haaveile.

Kaksi kolmesta palaa vankilaan, ja suurin osa jo puolen vuoden sisällä. Silti moni käyttää myös vankeusaikansa hyödyksi. “ Vangin mieli muuttuu, kun hän ymmärtää, että kakkua on jäljellä vaikka kuinka. Silloin saattaa tulla mieleen, että voisin lukea jotain”, sanoo Osmo Mustonen.

-----------------------------------------------------------------------------------

Kirjasto auki! on ohjelmakokonaisuus, joka näyttää nyt suomalaisille rakkaan kirjaston uudet kasvot.

Yle Teeman pitkän tv-dokumentin, Yle Areenan minidokumenttien, Yle Radio 1:n sarjan, yle.fi:ssä julkaistavan verkkosisällön ja sosiaalisen median avulla selviää, millaisia supervoimia kirjasto tarjoaa tulevaisuuteen matkaavalle.

Jaa #kirjastotarina sosiaalisessa mediassa. Vaikuttavimmat tarinat esitetään puhelinkontaktiohjelmassa Kirjastolle kiitos! lauantaina 1.12. klo 19-21 Yle Radio 1.