Historia: Räjähdys Wall Streetillä – yhteiskunnalliset paineet purkautuivat dramaattisena päivänä
TV1 maanantaina 8.4.2019 klo 19.00 - 19.55, uusinta lauantaina 13.4. klo 8.05, Areenassa
Wall Streetin sadat työntekijät aloittivat syyskuun 16. päivä 1920 lounastaukoaan. Samaan aikaan räjähti dynamiitilla täytetty hevoskärry maailman vaikutusvaltaisimman sijoituspankin J.P. Morgan & Companyn pääkonttorin edessä. Iskussa kuoli 38 ihmistä ja satoja loukkaantui.
Hyökkäys kohdistui Yhdysvaltain rahoitusalan ytimeen New Yorkissa. Rahoitusalan keskuksissa ympäri maata varauduttiin uusiin iskuihin. Oliko tämä se kapitalismia vastaan suunnattu suuri isku, josta maan kumoukselliset liikkeet olivat jo pitkään puhuneet?
Työntekijöiden liikehdintä laajeni
Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa yritysten voitot olivat kolminkertaistuneet ja osakekurssit nousseet rajusti. Maassa oli 42 000 uutta miljonääriä.
Tilanne synnytti taloudellisen ja poliittisen kahtiajaon. Valtio oli sodanaikaisen vakoilulain avulla rajoittanut sananvapautta ennennäkemättömällä tavalla. Tuhansia ihmisiä tuomittiin vankeuteen ja yleinen ilmapiiri muuttui epäluuloiseksi.
Ennen sotaa Yhdysvalloissa pelättiin Saksaa, ja sodan jälkeen uusi uhka olivat Venäjän bolševikit keulahahmonaan Vladimir Lenin, Lokakuun vallankumous ja työväenluokan valtaannousu.
Viitteitä työväenluokan liikehdinnästä alkoi näkyä Yhdysvalloissakin. Työläisten mielestä heidän aikansa oli koittanut. He eivät olleet vaatineet palkankorotuksia sodan aikana, kun omistajat olivat samalla rikastuneet.
Seattlessa järjestettiin maan historian ensimmäinen yleislakko. Lakkoaalto levisi, ja vuoden 1919 aikana Yhdysvalloissa puhkesi keskimäärin 200 lakkoa kuukaudessa. Lakkoihin otti osaa yhteensä 4 miljoonaa työntekijää.
Anarkistiryhmältä kirjepommien aalto
Kapitalismin vastustus synnytti Yhdysvalloissa kokonaan uusia aatteita, jotka olivat valmiita käyttämään väkivaltaa. Maata ravisteli muun muassa anarkistien järjestämä kirjepommien sarja.
Amerikkalaisessa työväenliikkeessä ja vasemmistolaisissa ryhmissä oli kiistelty 1900-luvun alusta asti siitä, mikä olisi paras tapa puuttua kapitalismin epäoikeudenmukaisuuteen. Muutettaisiinko järjestelmää äänestämällä vai väkivallalla?
Seattlen yleislakon jälkeen kongressi suositteli radikaalien ulkomaalaisten karkottamista ja valtion vastaisen propagandan kieltämistä. Uudistukset jätettiin oikeusministeri Mitchell Palmerin tehtäväksi.
Vauhtia J. Edgar Hooverin uralle
Itsekin kirjepommin kohteeksi joutunut oikeusministeri Palmer käynnisti poliittisia toimijoita vastaan kovaotteisen karkotuskampanjan. Ministeriön tutkintaosastoon perustettiin yleistiedusteluyksikkö, jonka tehtävänä oli tarkkailla poliittisia liikkeitä ja radikaaleja järjestöjä.
Palmer nimitti uuden yksikön johtoon 24-vuotiaan oikeusministeriön juristin J. Edgar Hooverin. Hän loi maan ensimmäisen rauhan ajan joukkovalvontajärjestelmän, jolla seurattaisiin joka ikistä tunnistettua radikaalia. Miehestä tuli myöhemmin Yhdysvaltain turvallisuuspoliisin ja sen seuraajan FBI:n johtaja.
Kuinka pitkälle valvonta voi mennä?
Wall Streetin pommi-isku käynnisti purevan kansallisen keskustelun siitä, kuinka pitkälle yhteiskunta voi mennä suojellakseen maata poliittiselta väkivallalta.
Terrorismi on tapana nähdä 2000-luvun alun vitsauksena. Wall Streetin isku osoittaa, että sen historia Yhdysvalloissa on pidempi. ”Kuinka laajasti valtion tulisi valvoa kansalaisiaan? Minkälaiset keinot ovat oikeutettuja terrorismin torjumisessa? Kysymyksistä keskusteltiin julkisuudessa jo vuonna 1920”, sanoo dokumentissa haastateltava historiantutkija Beverly Gage Yalen yliopistosta.
Yhdysvaltalainen Historia-dokumentti Räjähdys Wall Streetillä tutkii maan poliittista historiaa ja selvittää terrori-iskun taustoja. Ketkä teon taustalla olivat ja miksi tekijää ei koskaan saatu kiinni? Susan Bellowsin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti perustuu historioitsija Beverly Gagen kirjaan The Day Wall Street Exploded: A Story of America in its First Age of Terror.
The Bombing of Wall Street. Tuotanto: WGBH, Yhdysvallat, 2018. Lukijana on Jukka Pitkänen.
