Juha Hurmeen kolumni: Tiede on nillitystä ja taide jallitusta – tämä on sivistyksen uusi sanakirja

Sanat ovat fyysisiä esineitä, limaisen lihan tuottamia ääniaaltoja tai näiden äännähdysten taltiointia tuhansia vuosia vanhoilla, sopimusvaraisilla merkeillä jollekin alustalle. Siksi sanoja pitää koko ajan tarkistaa, koska ne muiden fyysisten esineiden tavoin mädäntyvät, lahoavat, hukkuvat hälyyn, turpoavat sateessa, ruostuvat, homehtuvat, tylsyvät, keräävät pölyä ja vanhentuvat käyttökelvottomiksi.

Huollan tässä oman ammattikuntani tärkeimpiä sanoja käyttökelpoisiksi 2020-luvulle, sellaisia sanoja kuin kulttuuri, sivistys, taide ja tiede.

Kulttuuria on kaikki se, mikä erottaa ihmiset muista eläimistä. Kulttuurilla on näin ollen jopa viiden miljoonan vuoden mittainen historia. Kulttuuri on resurssi, ja sivistys on asenne, jolla tätä resurssia lähestytään, sivistys on kulttuurin käyttämistaitoa ja alttiutta siihen.

Kulttuuri on koko se kaiken aikaa muuttuva ja elävä keinovarasto, jolla ihmiskunta selviää luonnossa ja itsensä kanssa. Kulttuuri on neuvottelua luonnon ja ihmisluonnon kanssa.

Kosmos muuttuu. Biologia muuttuu. Ilmasto muuttuu. Ihmisyksilö kiitää kohdusta hautaan tai koeputkesta krematorioon. Yhteiskunta muuttuu. Tekniikka muuttuu. Tieto muuttuu. Arvot muuttuvat. Maailma muuttuu. Ihminen muuttuu.

Kulttuuria on kaikki se, mikä erottaa ihmiset muista eläimistä.

Muutos on elämää, muuttumattomuus kuolemaa. Toki ihmisen aiheuttamat planeetan hiilikierron sekoittuminen ja elämää ylläpitävien järjestelmien luhistuminen ovat kuolemaa kohti suuntautuvaa muutosta. Siis sellaistakin on, mutta se on itse aiheutettua harmia, joka on torjuttavissa muuttumalla ja muuttamalla.

Muutos on synnyttänyt viime aikoina muutospaniikkia, ajattelun takalukkoa. Muutospaniikkihäiriöiset ryhmät taistelevat muutosta vastaan kieltämällä muutoksen olemassaolon. Ne ovat rakennelleet hyvin hatarin tietopohjin muuttumattomuuden ideologioita, seuraavanlaisia:

Ilmasto ei lämpene, suomalaiset ovat homogeeninen kansa, luontoa ei tarvitse suojella, homoseksuaalisuus on sairaus, mies on mies, nainen on nainen, muukalainen on uhka, tiede on salaliitto joka valehtelee että asiat muuttuvat, media on salaliitto joka valehtelee kaiken eli muun muassa sen, ettei tiede ole salaliitto. Ja niin edespäin.

Suosittelen muutospaniikkikohtaukseen Samuli Parosen viisaita kirjoja. Kouluja käymätön sekatyömies Paronen reagoi ilmaston lämpenemiseen jo 1970-luvulla, ja myös hänen analyysinsa massatyperyyden leviämisestä tuntuvat toteutuvan täydellä voimallaan vasta nyt, yli 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. ”Aito tieto on tietämystämme kohdannut häiriö”, muistuttaa Paronen ja jatkaa, ”koska jokainen hetki on poikkeus.”

Sivistys on muutoksessa selviämistä ja muutokseen osallistumista, jopa olemassa olevien rakenteiden muuttamista, kulttuurin keinoin. Kulttuuri on sivistyksen työkalupakki muutoskaaoksen keskellä.

Sivistys on kommunikaatiota. Tiede on dialogia luonnon kanssa, jossa kehitetään kieltä täsmällisempiin kuvauksiin. Taide on toisenlaista kielen kehittämistä, se on kommunikaation villiä ja hauskaa virittämistä uusiin rekistereihin.

Taiteella, tieteellä ja sivistyksellä on luja yhteys. Taide, ajattelumme herkkä ja taipuisa kärki, opettaa näkemään toisin. Tiede osoittaa ja vaatii, että meidän on nähtävä toisin. Taiteen luonteeseen kuuluvat utelias pelottomuus, löytöretket tuntemattomille rajoille sekä vastustamaton viehätys uuteen ja kummalliseen. Ja tiede on uudesta ja tuikituntemattomasta innoissaan kuin piltti joululahjasta.

Taide on huoletonta. Tiede on huolellista. Tiede on nillitystä. Taide on jallitusta. Tiede on kielen täsmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Taiteeseen taas kuuluu aina irrationaalinen elementti, levottomuutta herättävä epätasapaino, jonkinasteinen läpinäkymättömyys, kaaoksen henkäys. Silti taideteoskin on ajattelemisväline älyllisin panoksin. Runous on tarkoituksellista kielen väärinkäyttöä.

Tiede osoittaa, että asiat ovat harvoin, jos koskaan, sitä miltä ne näyttävät. Taide opettaa suvaitsevaisuuden ja sietämisen vaikeaa taitoa sekä kehittää empatiakykyä. Niin tiede- kuin taidejärjestelmät korostavat, että itselleen vieraiden mielipiteiden kuunteleminen on välttämätöntä.

Se on ainoa tie sivistykseen. Jos tie sivistykseen umpeutuu, kulttuuri alkaa potea ummetusta ja voida pahoin.

Taide on huoletonta. Tiede on huolellista. Tiede on nillitystä. Taide on jallitusta.

Hyvät välit elävimpään taiteeseen ja pätevimpään, itseään korjaavaan kriittiseen tieteelliseen tutkimukseen muodostavat sivistyksen ehtymättömät voimavarat. Mitään muita voimavaroja sivistyksellä ei sitten olekaan. Niinpä näihin on satsattava ikuisessa kamppailussa sivistyksen matalampia ja ennakkoluuloisia asteita vastaan.

Kukaan ei ole nimittäin kokonaan sivistyksen ja kulttuurin ulkopuolella. Älypuhelimeen on ladattu huomattava panos kulttuuria ja ihmiskunnan osaamista tuhansien vuosien ajalta. Suuremmin sivistynyt ihminen löytää sieltä enemmän.

Rajoittavien aitojen kaataminen on sivistyneen ihmisen mieluisinta kulttuurista puuhaa. Siksi hänen suurin ilonsa on nähdä sivistyksen saarekkeiden kasvua siellä sun täällä. Se on täysin mahdollista, koska sivistys ei ole mitään muuta kuin asenne. Se on halpaa eli ilmaista ja kaikkien välittömästi saavutettavissa.

Huumori on asioiden yllättävää yhdistelyä. Sivistyksellä on vähäisempään sivistykseen nähden paremmat resurssit hyvään huumoriin, viisaaseen nauruun. Se on tehokkainta kulttuurin muutosvoimaa.

Pannaan loppuun sivistynyt vitsi itseltään William Shakespearelta eurooppalaisen kulttuurin ytimestä. Narri Tersiteen ja soturi Patroklosin kohtaus Troijan sodassa, kreikkalaisten leirillä, näytelmässä Troilus ja Cressida. Tersites on viisas narri. Patroklos on tyhmä solttu.

Tersites (on rukoilevinaan): Älköön sinulta puuttuko typeryyttä ja tietämättömyyttä, joilla ihmiskuntaa on yleisesti siunattu. Taivas varjelkoon sinua opastajalta ja kiertäköön sivistys sinut kaukaa. Aamen.

Patroklos (ei tajua mitään): En tiennytkään sinua hurskaaksi. Rukoilitko?

Tersites: Rukoilin. Taivas minua kuulkoon.

*****

Voit keskustella aiheesta viikon ajan kommenteissa.