Metsässä kaikki on mahdollista – Raja on älykäs, aistikas ja umpihullu elokuvasatu peikoista
Raja sijoittuu seudulle, jossa satuolennot asuvat, kaikki on mahdollista eikä mikään ole sitä miltä näyttää.
Svenska Ylen elokuvakriitikko Johanna Grönqvist soitti elokuvan ohjaajalle.
Raja ei ole kuin tavalliset elokuvat. Se liikkuu maagisen rajoilla ja ammentaa skandinaavisesta mytologiasta kertoessaan koskettavan tarinan yksinäisestä ja omalaatuisesta tullivirkailijasta, joka kohtaa rakkauden. Ja tarjoaa meille erään kaikkien aikojen eriskummallisimmista seksikohtauksista elokuvassa.
Raja on tavallaan sekä rakkaustarina että trilleri. Se on elokuva, joka kertoo ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta. Se käsittelee ihmistä, jolla on voimakas yhteys luontoon ja eläimiin. Ja koko elokuvaa leimaa eräänlainen surumielisyys.
Raja on kaunis ja brutaali, hauska ja vakava.
Raja on sekä kaunis että brutaali, hauska ja vakava yhtä aikaa. Elokuva, joka herättää ajatuksia – toisista välittämisestä, kostosta ja siitä, mikä tekee meistä ihmisiä.
Päähenkilö on noin 40-vuotias tullivirkailija Tina (Eva Melander), joka on työssään harvinaisen hyvä. Hän voi nimittäin hajuaistillaan paljastaa ihmisen, jolla on jotain salattavaa.
Mutta Tina tuntee myös olevansa erilainen ja ulkopuolinen. Hän on yksin, vaikka onkin muiden ihmisten ympäröimä.
Kun eräänä päivänä tullin läpi astelee Vore (Eero Milonoff), Tina ei olekaan enää varma. Tässä on mies, jota Tina ei osaa hajuaistillaan tulkita. Ja mies, jota kohtaan hän tuntee voimakasta vetoa.
Vore kääntää Tinan maailman ylösalaisin. Yrittäessään selvittää, mikä Vore on miehiään, Tina alkaa pikkuhiljaa oppia ymmärtämään itseään. Ja sitä, mikä liittyy eri sukupuoliin ja miten sitä ilmaistaan eri tavoin, mitä elokuvan muunsukupuolinen seksikohtaus hienosti kuvaa.
Skandinaavinen mytologia on vampyyreja ja zombeja kiinnostavampaa.
Soitan ruotsalais-iranilaiselle ohjaajalle Ali Abbasille, joka paljastaa että luuli tekevänsä hyvin pienen elokuvan ihmisille, joita hyvin erityiset asiat kiinnostavat.
Elokuvasta tuli kuitenkin maailmanmenestys, se sai Un certain regard -palkinnon Cannesissa ja Ruotsissa kuusi Guldbagge-palkintoa, muun muassa parhaasta elokuvasta ja parhaasta miessivuosasta Eero Milonoffille.
Elokuva perustuu John Ajvide Lindqvistin (Ystävät hämärän jälkeen) novelliin, ja hän on myös käsikirjoittanut elokuvan Isabella Eklöfin ja Ali Abbasin kanssa.
Elokuvana Raja on mielenkiintoinen siksi, että sen lähtökohtana on skandinaavinen peikkomytologia. Abbasin mukaan nämä myytit ovat sopivia lähteitä, koska niissä on niin paljon aineksia, joita voi käyttää ja yhdistää nykyaikaan.
Peikkoja ei myöskään ole sen tarkemmin määritelty, sillä täällä Pohjolassa koetaan monin eri tavoin, mitä peikot ovat ja mitä ne tekevät.
"Ne eivät ole kuin vampyyrit ja zombit, joista on tehty valtavasti elokuvia ja tv-sarjoja, jotka tulee ottaa huomioon."
"Vampyyrit ovat seksikkäitä ja hyvännäköisiä ja zombit ovat kuluttajia. Mutta peikkoihin voin minäkin samastua. Joku, joka on mukana, muttei ihan, vähän karkea ja kömpelö, muttei niin pelottava. Kyllähän peikotkin voivat olla epämiellyttäviä."
Abbasi paljastaa tuntevansa suurta myötätuntoa peikkoja kohtaan ja pitävänsä niitä meidän alter egoinamme.
"Kyse on itse asiassa meistä itsestämme, yritämme luoda itsestämme kuvan primitiivisempinä, outoina tai kömpelöinä."
Valitsen näyttelijät, koska me rakennamme jotain yhdessä."
Ali Abbasi
Eva Melanderin (Tina) ja Eero Milonoffin (Vore) löytämiseen meni yli puolitoista vuotta. Abbasi paneutuu tosissaan roolitukseen ja pitää itseään pilkuntarkkana näyttelijöiden valitsijana.
"Se on minulle hyvin tärkeä osa työtä, mikä johtuu työtavoistani. Valitsen näyttelijät, koska me rakennamme jotain yhdessä. Olen silmät, jotka näkevät kaiken ulkoapäin, ja se, joka heitä ohjaa, mutta näyttelijät tekevät itse työn. Siksi on hyvin tärkeää, kenet minä valitsen."
Abbasi paljastaa myös, että oli erityisen vaikeaa löytää näyttelijä, joka pystyisi esittämään Vorea. Voressa on nimittäin jotain arvaamatonta tai uhkaavaa, mutta myös herkkää.
"Kävimme läpi periaatteessa kaikki näyttelijät löytääksemme jonkun, joka osaisi yhdistää nämä piirteet, ja vain Eero osasi."
Abbasi keksi Eero Milonoffin elokuvasta Hymyilevä mies. Voren rooli on hyvin fyysinen, joten Milonoff kohotti painoaan 18 kiloa sitä varten.
Rajan jatko-osa pitäisi ehdottomasti kuvata Suomessa ja suomeksi.
"Kuvaukset voivat olla aika absurdia touhua, kun joukko aikuisia ihmisiä leikkii", Abbasi selittää. Siksi hän pyrkii tekemään kuvauksista mahdollisimman rentoja.
Hän kuvailee itseään eräänlaiseksi leikkien vetäjäksi. "Katson, että ihmiset leikkivät ja viihtyvät, mutta niin, että leikki myös johtaa johonkin."
Elokuva loppuu monitulkintaiseen Suomi-viittaukseen. Ennen kuin päätämme keskustelumme Abbasi sanoo odottavansa mielenkiinnolla kuulevansa, miten suomalaisyleisö suhtautuu elokuvaan.
"Jos elokuvalle Raja tehtäisiin jatko-osa, se olisi ehdottomasti kuvattava Suomessa ja suomeksi", Abbasi nauraa.
Jutun kirjoittaja Johanna Grönqvist on Svenska Ylen elokuvakriitikko ja kulttuuritoimittaja. Hän rakastaa kaikenlaista elokuvaa, mutta erityisesti elokuvia, jotka käsittelevät sukellusveneitä.
Raja on sekä kaunis että brutaali, hauska ja vakava yhtä aikaa.
Raja saa tv-ensi-iltansa Teeman elokuvafestivaalilla perjantaina 29.11. klo 22. Areenassa se on katsottavissa 30 vuorokautta.
Mistä elokuvakriitikot uneksivat? Teeman elokuvafestivaali vei kuvausryhmän, kahdeksan kriitikkoa, yhden Stalkerin, yhden vauvan ja yhden koiran tarkovskilaiselle vyöhykkeelle asiaa pohtimaan. Samat kriitikot vierailevat kirjoittajina Teeman elokuvafestivaalin nettisivuilla.
Juttu on alun perin julkaistu Svenska Ylen nettisivuilla 28.9.2018. Kirjoittajan muokkaaman version suomensi Janne Staffans.
