Nimesi on juhlan arvoinen
Haluaisitko herätä nimipäiväsi aamuna torvisoittoon ja lauluun? Naamiaisasuihin pukeutuneet ystäväsi heittäisivät sinut korkealle ilmaan hurraa-huutojen säestyksellä.
Vastavuoroisesti sinulta odotettaisiin päivällä runsasta kestitystä, tai muuten olisi uhkana tulla heitetyksi sikolättiin. Nimipäiväjuhlien piirileikit ja tanssit jatkuisivat pelimannin säestyksellä seuraavaan aamuun asti. Näin tosissaan – vaan ei tosikkomaisesti – juhlittiin nimipäiviä 1800-luvulla Minna Saarelman Nimipäiväjuhlat -kirjan mukaan.
Vanhoina nimipäivien vieton kannalta hyvinä aikoina nimipäiväsankarille koristeltiin usein pieni nimipäiväpuu tai nimipäiväsalko, johon kiedottiin koristeköynnöksiä ja ripustettiin seppeleitä ja lahjoja. Nimipäiväseppeleitä tehtiin talvisaikaan havuista, kesäisin kukkasista. Kauniisti koristeltuja nimipäiväkruunuja tehtiin taas puusta tai metallilangasta.
Lahjoiksi annettiin onnittelukortteja tai taidokkaasti kirjailtuja nimipäivätauluja, joissa oli onnittelurunoja. Tyypillisiä lahjoja olivat myös korut, palmikkonauhat, huivit, lusikat, kynät ja muut pikkutavarat.
Nimipäiväkorttien lähettäminen postitse yleistyi 1900-luvun alussa. Sittemmin juhlat jäykistyivät varttuneen väen kahvikutsuiksi, jotka nekin alkavat nykyään olla kadonnutta kansanperinnettä.
Nykyään syntymäpäiväjuhlat ovat syrjäyttäneet nimipäivien vieton. Tosin aikuiset juhlivat niistäkin korkeintaan tasakymmeniä – ja niitäkin usein vain perhepiirissä. Mikä lienee syynä? Onko elämä liian kiireistä vai arki liian ylellistä, ettei juhlahetkiä enää kaivata?
Nimipäivätietoja julkaistaan silti säännöllisesti radiossa, sanomalehdissä ja internetsivuilla. Myös nimipäiväkalenterin ajanmukaisuudesta pidetään aktiivisesti huolta. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto seuraa mitä nimiä vanhemmat lapsilleen antavat. Jos jokin kalenteriin kuulumaton nimi on rekisteröity vähintään 500 suomalaiselle (50 suomenruotsalaiselle), se lisätään nimipäiväkalenteriin. Tarkistus tehdään viiden vuoden välein.
Tämän vuoden alusta almanakkaan lisättiin 35 suomalaista ja 38 suomenruotsalaista nimeä. Uusien nimien joukossa on tällä kertaa monia vierasperäisiä etunimiä, kuten Adele ja Daniela tai Nikolas ja Teo. Yliopiston almanakkatoimiston tiedotteesta löydät kaikki vuoden 2020 kalenterin uudet nimet.
Tervetuloa uudet nimipäiväsankarit! Toivottavasti teillä on hyviä ideoita nimipäivien juhlimisen elvyttämiseksi.
Aristoteleen kantapää selvitti uusien nimien taustaa. Suomalaisten nimipäiväkalenterissa näkyy nyt keskiaika, kekseliäisyys ja pyhimykset. Yhä useampi haluaakin nimetä lapsensa luovasti, vanhaa muunnellen ja kansainvälisiä vaikutteita hakien. Nimipäiväkalenterin uusista nimistä keskustelee Pasi Heikuran kanssa almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.
Nimipäiväkalenterin uusissa nimissä näkyy nyt luovuus ja kansainvälisyys
