Kantritohtorilta vahva suositus – Ken Burnsin dokumentti on "hämmästyttävän järeä" ja rakkaudella tehty matka aitoon amerikkalaiseen musiikkiin
Kantritohtori Teppo Nättilä esikatseli suursarjaa countrymusiikin historiasta ja oli vaikuttunut.
Ylen countrymusiikin ykköstuntija Teppo Nättilä katsoi Teeman pyynnöstä muutaman ensimmäisen osan Ken Burnsin yhdeksänosaisesta dokumentista Countrymusiikki. Ensimmäisten tuntien perusteella Nättilä on valmis antamaan vahvan suosituksen.
"Ensivaikutelma on, että kyseessä on melkoinen kulttuuriteko. Ken Burns on pitkän linjan arvostettu dokumenttien tekijä. Mutta selkeästi hän on myös countrymusiikin suuri fani. Koska siitä kyllä hehkuu, että on rakkaudella ja myös isolla asiantuntemuksella tehty dokumentti."
Yhdeksäntuntinen sarja mistä tahansa aiheesta on mittava kokonaisuus. Countrystä näin perusteellista yleisesitystä ei tätä ennen ole tehty, ja Nättilä on hyvin vaikuttunut.
"Hämmästyttävän järeä ja yksityiskohtainen ihan alusta saakka. En muista ikinä moista missään nähneeni, en edes lukeneeni näin tarkkaa mutta kuitenkin kiehtovalla tavalla tehtyä."
En muista ikinä moista missään nähneeni.
Burnsin dokumentti vie katsojan heti asian ytimeen, ennen kuin se lähtee kertaamaan historiaa.
"Sarjan aloitus on oikeasti ihan loistava."
Ensi minuuteilla pitkän linjan laulaja Kathy Mattea esittelee taiteilija Thomas Hart Bentonin suurta maalausta The Origins of Country Music, joka sijaitsee Country Music Hall of Famessa Nashvillessa ja jossa on kuvattuna suurin piirtein kaikki countrymusiikin osa-alueet. Viulut ja banjot, gospelkuorot, cowboyt ja orjat, lauantaitanssit, rautatiet ja Mississippin laivat.
Countryn juuret ovat siellä missä kaiken aidon amerikkalaisen musiikin.
"Se tuli folk-musiikista, se tuli bluesista, mutta mukaan tuli banjo Afrikasta ja viulu Brittein saarilta, ehkä Irlannin suunnalta. Syntyi ihan oma musiikkilaji näistä aineksista, joista moni muukin musiikkityyli on lähtenyt mutta erilaiseen suuntaan."
Ensimmäisissä jaksoissa käydään läpi countryn tie äänilevyille ja radioon ja niiden välityksellä valtakunnalliseen tietoisuuteen. Countryn historian käsitteleminen aloitetaan sarjassa hieman kauempaa menneisyydestä kuin on tavallista.
"Yleensähän lähdetään Carter Familystä ja Jimmy Rogersista, jotka todella ovat ne tunnetuimmat pioneerit. Mutta tässä lähdetään vielä varhempaa. On löydetty Fiddlin' John Carson ja Pop Stoneman."
Näistä varhaisvuosista on säilynyt vain niukasti tallenteita – radioesiintymiset menivät silloin suoraan eetteriin eivätkä sieltä palaa, ja levytyksiä ei paljon tehty – Nättilän mielestä sarja välittää aikakauden tapahtumat ja tunnelman värikkäästi. Kuvituksena käytetään esimerkiksi mainoksia sekä kuvia, joissa ihmiset ilakoivat lauantai-illan riennoissa countryn tahtiin. Ja nykyajan muusikot näyttävät viululla mallia, että tällaista meininki oli jo silloin.
Tuliko vastaan jotain, joka oli uutta jopa kantritohtorille?
"Täytyy tunnustaa, että ehkä olen joskus lukenut Carsonista tai Stonemanista, ja sitten Ralph Peeristä, joka niitä ensimmäisiä levyjä rupesi julkaisemaan. Mutta en olisi näitä nimiä nyt muistanut."
"Musiikkia elävästä elämästä"
Ison roolin dokumentissa saavat countryn suuret klassikkonimet, kuten Hank Williams, jolle kolmas jakso on omistettu – Williams saa lisänimen "countryn Shakespeare". Nättilän mielestä nimitys on osuva. Williams ei ollut ainoastaan countryn suurin legenda, jonka kappaleita versioidaan yhä tänä päivänä, vaan hänessä kiteytyy olennainen koko countrymusiikissa.
"Se, mikä countryssa on aina ollut minullekin se hieno homma: että se on musiikkia tavallisen ihmisen elämästä murheineen ja suruineen mutta myös iloineen."
Minulle countryssa on aina ollut hienoa, että se on musiikkia tavallisen ihmisen elämästä.
Tai kuten Kris Kristofferson tiivistää: country on valkoisen miehen soul-musiikkia.
Countryn uusi nousu – myös Suomessa
Ken Burnsin Countrymusiikki ei kerro vain menneisyydestä. Sarjan loppuun mennessä nähdään, että country on nykyään suositumpaa kuin koskaan ennen. Kantritohtori tietää tämän hyvin. Suuri nousu alkoi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla.
"Ennen sitä country oli toki suosittua, mutta sillä oli oma yleisönsä. Silloin tuli uusi country, joka saattoi sisältää musiikkia akustisesta perinnecountrystä hyvinkin moderniin rock'n'roll-poljentoon. Yhtäkkiä countryartistit nousivat pop- ja rocklistoillakin kovimpaan kärkeen ja usein ykköseksi."
Esimerkiksi countryn supertähti Garth Brooks myi 90-luvulla sata miljoonaa levyä, enemmän kuin kukaan muu koskaan yhden vuosikymmenen aikana.
Miten suosion nousu näkyy Suomessa? Vielä 90-luvulla Nättilä joutui turhaan odottelemaan uutta kotimaisen countryn tekemisen aaltoa.
"Mutta nyt viimeisten kymmenen vuoden aikana ja vähän pidempäänkin suomalainen country on ollut aika hyvällä mallilla."
Nättilän mukaan nykyään voi puhua "Härmä-kantrista": suomalaiset artistit tekevät musiikkia suomalaisista lähtökohdista sen sijaan, että yrittäisivät olla juuri niin kuin Nashvillessä.
"Omaehtoista countryä, jota minäkin sitten omassa ohjelmassani aika paljon nykyisin soittelen."
Uusista suomalaisartisteista Nättilä mainitsee esimerkiksi Pohjois-Karjalasta tulevan omaperäisen Huojuva lato -yhtyeen sekä "superbändi" Hoedownin, jossa on mukana konkareita ja nuorempia tekijöitä.
"Ja on hienoa huomata tällainen artisti kuin Matti Esko, joka on tehnyt yli 50-vuotisen uran iskelmän parissa mutta nyt päässyt tekemään todella upeita countrylevyjä nuoremman polven soittajien kanssa."
Kantritohtori täyttää pyöreitä vuosia
Kesäkuun alussa on juhlittu vuoden 1990 suuren radiouudistuksen pyöreitä vuosia. Silloin aloitti myös Radiomafia, jonka vakituisessa ohjelmistossa oli heti ensimmäisestä viikosta Kantrispagetti-niminen ohjelma, toimittajana tietenkin Teppo Nättilä.
Itse asiassa perjantaina 5.6.2020 on kulunut tasan 30 vuotta ensimmäisestä Kantrispagetti-lähetyksestä. Onko tämä siis myös Kantritohtorin juhlapäivä?
"No kyllähän se on! Oikeastihan mä ehdin jo vuoden tehdä Rinnakkaisohjelmassa countryohjelmia Kovan päivän iltaan."
Viikoittainen countryspesiaali alkoi kesäkuussa 1990 ja on jatkunut sen jälkeen tauotta, vuodesta 2003 Radio Suomessa.
"Nykyisin ohjelman skaala on tietysti laajempi. Aina siinä on countrya reilusti, joskus enemmänkin, mutta myös rock'n'roll on osana. Rajathan ovat aika häilyviä."
Teppo Nättilän oma country-fanitus täyttää sitä vastoin jo 40 vuotta. Hän nimittäin muistaa tismalleen, milloin kaikki alkoi.
"Oli ollut punk-innostusta muutaman vuoden, kun keväällä 1980 ilmestyi legendaarisen Waldemar Walleniuksen Fanzine-lehden ensimmäinen numero."
Se oli menoa! Meni muutama vuosi pelkästään countryn lumoissa.
Lehdessä oli niin innostava juttu teksasilaisesta laulaja-lauluntekijä Delbert McClintonista, että mieheen oli pakko tutustua. Samassa lehdessä kirjoitettiin myös Waylon Jenningsistä.
"Unohtui punk ja kaikki muu höpöhöpö-musiikki sen myötä! Se oli lopullista menoa. Meni muutama vuosi ihan countryn lumoissa pelkästään."
Suurin piirtein niissä merkeissä Nättilä on tullut tähän päivään asti. Muutakin musiikkia on ollut, mutta country ei ole koskaan jäänyt mihinkään.
Vahva suositus
Nättilä ei vielä nähnyt sarjasta kuin ensimmäiset pari tuntia. Hän aikoo ehdottomasti seurata sitä kesän aikana televisiosta.
"Suositus on todella iso ja vahva. Tätä ei oikeasti kannata missata."
Vaikkei olisi countrymusiikin ystävä, Burnsin dokumentista voi Nättilän mukaan saada uutta kuvaa. Lisäksi se on samalla sarja amerikkalaisen yhteiskunnan historiasta, muun muassa.
"Suomessa countrylla on aina välillä ollut vähän huono maine, että se on sellaista hassuttelumusaa, jota esitetään hassuissa vaatteissa. Country on kuitenkin niin paljon enemmän."
Ken Burnsin Countrymusiikki Teemalla 6.6.2020 alkaen lauantaisin klo 20.00. Koko sarja Areenassa 6.6. alkaen 3.9. asti
Kantritohtori Teppo Nättilä Radio Suomessa tiistaisin klo 22.05 ja Yle Areenassa
