Miksi sama aika ei riitä kaikille? Aikamonologeja kertoo aikamatkaajasta, joka saa kaiken valmiiksi vasta viime tingassa
Joskus jokainen kai toivoo, että voisi nopeasti käydä lähitulevaisuudessa katsomassa, kuinka tässä oikein kävi. Onko tämä, mitä minä nyt teen, hurjan nokkelaa, absoluuttista taidetta, kaihoisia muistoja luovaa vai toimintaa, jolla ei koskaan ollut mitään merkitystä, pelottavan tietämättömän ja tyhmän ihmisen toilailua maailmanlopun alla?
"Paradoksaalista on, että en saa käsikirjoitettua ajoissa tätä ajanhallintaa käsittelevää radiosarjaa."
Elämänhallintatrilogian kolmas ja viimeinen osio, Aikamonologeja, tarjoilee edeltäjiensä Mahamonologien ja Rojumonologien tavoin täyden herkkukattauksen faktaa ja mustaa huumoria yhdistellen.
Viimeisessä osiossa käsitellään ajanhallintaa. Pääset kuuntelemaan sarjatrilogian viimeistä kokonaisuutta tästä.
Miksi eräät nimeltä mainitsemattomat meistä eivät saa aikaa riittämään? 8-osaisessa radiodokumenttisarjassa pohdin sitä, miksi minulle tärkeät asiat tulevat usein valmiiksi vasta viime hetkellä itkun ja vaikerruksen kera. Mitä asialle voisin tehdä – vai voinko tehdä mitään?
Aloitetaan sarjakuvakurssista, jolle osallistuin opetellakseni sietämään ajan raamien aiheuttamaa keskeneräisyyden kaaosta.
Aloittamisongelmia ja muistikuvia
Osallistuin keväällä 2020 sarjakuvapiirtämisen kurssille Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa. Opettajana oli loistava sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg.
Ensimmäinen tehtävämme oli tehdä pohjapiirros lapsuudenkodista. Piirtäessäni pienen kotimme ääriviivoja ja huonekalujen paikkoja yllätyin siitä, kuinka voimakkaina muistot alkoivat hahmottua päässäni.
Yllätyin siitä, kuinka voimakkaina muistot alkoivat hahmottua päässäni.
Ihan tavallisen pohjapiirroksen muistelu toimi kuin aikakoneena ja katalysaattorina aivoilleni ja muistoilleni. Kummalliset yksityiskohdat halusivat kiinnittyä tunteisiin, paikkoihin ja esineisiin – kertoa absurdeja tarinoita pienen tytön näkökulmasta. Mikä on totta mikä ei? Onko sillä väliä?
Opettaja rohkaisi viilaamaan sarjakuvatehtävän tarinaa kompaktiin muotoon ja jakamaan ruutuihin, ennen kuin piirtäminen edes alkoi.
Minulla oli kova blokki piirtämisen aloittamisen kanssa. Se ei tosin ollut kovin suuri yllätys, sillä minulla on ollut aina aloittamisongelmia ihan kaiken kanssa.
Aloittamisongelmani eivät johdu siitä, että olisin laiska tai asialla ei olisi minulle mitään väliä.
Päinvastoin – yleensä asialla on minulle polttavan paljon väliä. Haluaisin vain aina tehdä suoraan täydellistä ja taitavaa jälkeä hypähtäen ketterästi keskeneräisyyden ja epävarmuuden yli. Vetkuttelu vaivaakin usein perfektionistia.
Aikaansaamattomuus puolestaan kuormittaa ja aiheuttaa syyllisyyden ja häpeän tunteita, kerrotaan TTL:n artikkelissakin.
Siksi kai olin tällä sarjakuvakurssillakin: harjoitellakseni deadline-kaaokseni hallitsemista turvallisessa ympäristössä.
Heti kurssin aluksi tehtiin selväksi, että kontrollista olisi luovuttava. Olisin halunnut luonnostella piirrostani lyijykynällä, mutta hioin loputtomasti tarinan kulkua. Kun kaikki aika oli loppumassa, oli pakko piirtää raivona suoraan terällä ruutuun.
Kun aika oli loppumassa, oli pakko pirtää raivona suoraan terällä ruutuun.
En ollut muistaakseni työskennellyt terällä ja tussilla juurikaan. Sain myös viemäröityä kaksi hienoa terää – ja tussia meni koko iso pullollinen, eikä paperin teippaaminen muistunut mieleeni, joten kaikki kuvat olivat ihan muhkuraisia ja ruttuisia. En arvannut olevani ihan tällainen sählä. Siksi rutut.
Tekstit tein eri paperille vasta lopuksi ja liimasin ne ruutuihin.
Niin sarjakuva Henrikintie 7 syntyi. Aikamonologeja -radiosarjan osan 6 lopussa soitan itselleni nykypäivään aikapuhelimella tämän sarjakuvan viimeisestä ruudusta.
Aikamonologeja (2020)
Paradoksaalista on, että en saa käsikirjoitettua ajoissa tätä ajanhallintaa käsittelevää radiosarjaa. Ehkä kässäriä ei tarvitsekaan kirjoittaa, koska a) maailma loppuu b) mä kuolen.
Rojumonologeja (2019)
Faktaa ja mustaa huumoria yhdistelevä 8-osainen radiosarja, jossa kirppisten keisarinna kohtaa minimalistisen maailman paineet. Rojumonologeja kertoo epätoivoisesta yrityksestä opiskella konmarituksen ideaa ja toteuttaa sitä omassa elämässä. Missä välissä tarpeellinen, rakas ja tärkeä tavara muuttui rasittavaksi rojuksi? Tunnenko enää itseäni pystyviikattuna?
Mahamonologeja (2018)
Protskujuoma maistuu pahalle ja hiuksia lähtee päästä, mutta hei, polveen sattuu nyt vähemmän! Läski sulaa välillä väärästä paikasta, mutta ei haittaa. Monologimuotoinen faktaa ja mustaa huumoria yhdistelevä 8-osainen radiodokumenttisarja lihavuusleikkaukseen valmistautumisesta sekä arjesta sen jälkeen.
Tekijät: käsikirjoitus ja ohjaus Tuula Rajavaara, äänisuunnittelu Kai Rantala, musiikki Lauri Wuolio, tuottaja Hannu Karisto.
Lisää kuunneltavaa:
3.12.2020: Muokattu kuvatekstiä.
