Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa

Teatterineuvos, primadonna Hilkka Kinnunen 96 vuotta! – “Still going strong!”

Vuodelta 2021
Päivitetty 13.06.2022 17:17.
Hymyilevä nuori nainen operettipuvussa ja -ehostuksessa 1950-luvun valokuvassa.
Kuva: Hilkka Kinnusen kotialbumi

Näyttelijä, oopperalaulaja, ohjaaja – 37 vuotta omaa operettiteatteria johtanutta Suomen musiikkiteatterin Grand Old Lady Hilkka Kinnusta voi sanoa ihmeeksi!

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta

Hilkka Kinnunen syntyi 19.3.1925. Hän on 96-vuotiaana loistavassa fyysisessä kunnossa, ja muisti toimii kuin partaveitsi. Hän lukee päivittäin netistä New York Timesin, katsoo Ranskan ja Saksan tv-uutiset ja kahmii historiallisia romaaneja. Hän käy päivittäin kaupassa, ajaa autolla, jopa siivoaa valtavan asuntonsa yksin. Hän ei käytä silmälaseja, ei ole koskaan käyttänyt.

Kinnunen kertoo nykyisin törmäävänsä usein tilanteisiin, jossa hänelle kerrotaan: “Rouva, olette merkinnyt syntymäaikanne väärin.”

“Tiesin jo 3-vuotiaana mikä minusta tulee”

Hilkka Kinnunen syntyi Viipurissa, jonka musiikkielämä oli ihan omaa luokkaansa.

Ennen sotia Viipuri oli suomalaisen musiikkiteatterin mekka. Kaupungissa oli kolme teatteria ja operetit olivat kovassa huudossa. Kinnusen varhaisimmat muistot ovatkin teatterista. Alle kouluikäisenä nähty ensimmäinen operetti Viktoria ja hänen husaarinsa teki lähtemättömän vaikutuksen.

Moni Suomi-Filmin kuuluisuus aloitti uransa Viipurissa ja niin Hilkka Kinnunenkin. Hänelle oli täysin selvää jo 3-vuotiaana, että hänestä tulee näyttelijä ja laulaja.

Tuleva operettitähti Hilkka Kinnunen rusettipäisenä pikkutyttönä viulu ja jousi käsissään valokuvassa vuodelta 1931.
Kuva: Hilkka Kinnusen kotialbumi

5-vuotiaana hän meni Viipurin kaupunginteatterin balettitunneille ja aloitti viulunsoiton 6-vuotiaana musiikkiopistossa. Samaan aikaan siellä opiskeli viulisti-ihmelapsi Heimo Haitto, joka piti jonkun vuoden päästä konsertteja täysille saleille Amerikassa keräten rahaa sotaa käyvälle Suomelle.

Monikulttuurinen, elävä, vauras Viipuri

Kun Hilkka Kinnunen kuvailee lapsuutensa ja nuoruutensa Viipuria, on kuin katsoisi elokuvaa.

Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki: eri kielten, uskontojen ja kulttuurien babylonia. Ihmiset puhuivat äidinkielenään suomea, ruotsia, saksaa, venäjää ja jiddishiä. Eri kirkkokunnat luterilaiset, ortodoksit, katoliset ja juutalaiset paiskasivat kättä toisilleen. Kaupungissa asui useita etnisiä vähemmistöjä. Oman leimansa antoi Suomen suurin rahtisatama erivärisine ja -kielisine merimiehineen.

Viipuri kasvoi koko 30-luvun vauhdilla. Sinne tultiin rikastumaan ja nauttimaan hilpeästä elämästä. Terijoen hiekat tunnettiin jopa englantilaisten matkailijoiden keskuudessa. Suuressa kaupungissa oli lähes 90 000 asukasta ennen sotia.

Sodan melskeiden kautta ammattiopintoihin

Hilkka Kinnunen pysyi syntymäkaupungissaan kunnes oli pakotettu lähtemään ennen neuvostoliittolaisten saapumista. Maaliskuussa 1940 koulu jäi kesken, mutta se jatkui Helsingissä, ja jo 1942 Kinnunen aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa.

Oopperaluokalla opiskelu ei tyydyttänyt nuorta Hilkka Kinnusta, ja hän alkoi ottaa laulutunteja sen ajan suurelta kuuluisuudelta Pia Ravennalta ja myöhemmin toiselta suurelta, Lea Piltiltä.

Syksyllä 1943 Kinnunen saavutti alkuperäisen tavoitteensa ja aloitti kaksivuotisessa Teatterikoulussa. Kurssikavereita olivat mm. Marja Korhonen, Pia Hattara ja Tarmo Manni.

Kesällä 1944 Kinnunen lähti esiintymään rintamalle sotilaille. Hän esiintyi Äänislinnassa, Aunuksessa ja Syvärillä, kunnes alkoi Kannaksen suuri läpimurto ja tuli äkkilähtö paeta hyökkäävää vihollista.

– Muistan edelleen ne valtavat pakenevat ihmismäärät! Oli mummoja, lapsia, sikoja, lehmiä, irrallisia huonekaluja. Paluumatka Helsinkiin oli kauhea.

Kun Suomelta otettiin Karjala pois, se on sama kuin Suomelta olisi otettu sielu pois! Se on ollut koko Suomen kulttuurin kehto.

Hilkka Kinnunen

Musiikkia ja teatteria

Hilkka Kinnunen valmistui keväällä 1945 ja sai kiinnityksen Helsingin Työväenteatteriin Vallilassa. Parin vuoden kuluttua Kinnunen siirtyi Helsingin Kansanteatteriin, jonka näyttämönä oli Vanhan Ylioppilastalon sali.

Säteilevästi hymyilevä nuori nainen kreivitär Marizan rooliasussa kuvassa vuodelta 1972.
Kuva: Hilkka Kinnusen kotialbumi

Vuonna 1945, vain 20-vuotiaana Kinnunen teki ensimmäiset suuret operettiroolinsa Emmerich Kalmanin Sirkusprinsessan ja Kalmanin Mustalaisruhtinattaren Sylva Varescun. Kriitikot ylistivät.

Kuinka tämä vielä niin nuori näyttelijätär pystyy tulkitsemaan sellaisella tyylikkyydellä ja eleganssilla, operettidiivan monessa suhteessa vaativan roolin.

Suomen Sosialidemokraatti 4.11.1945

Hilkka Kinnunen otti yleisön valtoihinsa koko olemuksellaan, puhtaalla, tunteikkaalla laulullaan ja eläytyneellä, vapautuneella näyttelemisellään.

HS 6.11.1945

– Näyttämötaide on hetkeen sidottu, ei jää kirjaa, veistosta tai maalausta. On vain jumalaisia hetkiä! Epäkiitollista hommaa! tuumaa Kinnunen itse.

“Ei naimisiin ennen kolmekymppistä - ura on elämässäni ykkönen”

Tulevaan aviomieheensä ja sittemmin lastensa isään, näyttelijä Ekke Hämäläiseen Hilkka Kinnunen tutustui jo teatterikoulun viimeisellä luokalla.

Hilkka ei halunnut naimisiin ennen kuin ura olisi kunnolla kiidossa, mutta niinpä vain nuoripari avioitui jo 1948. Hannele syntyi vuonna 1949 ja Vesa seitsemän vuotta myöhemmin 1956. Liitto kesti 22 vuotta kunnes pariskunta erosi 1970-luvulla.

Nuoremmasta lapsesta Vesa Hämeksestä tuli näyttelijä. Hän opiskeli New Yorkissa ja näytteli siellä ensimmäiset 10 vuotta ennen muuttoaan Suomeen. Hannele taas opiskeli yliopistossa romaanisia kieliä.

Musiikkiteatteri ja sen ohjaaminen kiinnosti Kinnusta. Opintomatka Wiener Festwocheille Wieniin vuonna 1947 niittasi suunnitelmat, ja lopulta Kinnunen lähti opiskelemaan ohjausta Wieniin 1955.

Kun Hilkka Kinnunen teki ensimmäiset omat ohjauksensa keväällä 1956, oli kritiikki taas ylistävää:
“Sellaista kättenpauketta, joka nousi Kansanteatterin Ylioppilastalon näyttämöllä Viktorian ja hänen husaarinsa lopputahtien vaiettua ei ole kuultu niiden seinien sisällä vuosiin” (Kauppalehti 13.1.1956). “Loisto-operettia! Esitys kipunoi alusta loppuun vauhtia, elämäniloa, ja kekseliäisyyttä” (Uusi-Suomi, 1956)

Oma Operettiteatteri 1959-1996

Kun Hilkka Kinnunen esiintyi ensimmäisen kerran uudella Kulttuuritalolla keväällä 1959, hän ei ollut uskoa silmiään: Suomessa näin valtava lava ja katsomo – kuin New Yorkissa!

Ja niin hän perusti sinne Operettiteatterin. Ensimmäinen ensi-ilta oli marraskuussa 1959 silloisella Broadwayn kuumimmalla hitillä Guys & Dolls, suomeksi Enkeleitä Broadwaylla.

Soutustadionilla esitetään operettia Hawaijin kukka vuonna 1961.
Kuva: Hilkka Kinnusen kotialbumi

Vuodesta 1961 eteenpäin kesäisin esiinnyttiin Töölön Soutustadionilla.
Operetit, musikaalit ja musiikkinäytelmät myivät hyvin ja niistä tykättiin.

Pian taiteellisessa johdossa ollut Hilkka Kinnunen vastasi myös taloudesta, markkinoinnista, rahoituksesta – omien rooliensa lisäksi.

70-luvun alussa aloitettiin vierailut eri puolelle Suomea ja 1973 lähdettiin ensimmäiselle Ruotsin-kiertueelle, sitten Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Piti tajuta kuinka tehdään bisnestä!

Ennakkoluulottomana ja rohkeana tyyppinä Hilkka Kinnunen toi lavalle myös nimekkäät iskelmätähdet. Katri Helena, Tapani Kansa, Lasse Mårtenson, Anneli Sari, Anita Hirvonen, Kaj Lind ja Monica Aspelund saivat loistaa suurissa operetti- ja musikaalirooleissa.

Kinnusella oli ideoita ja bisnesvainua. Yksityisyrittäjyyden ja tarkan taloudenpidon Hilkka oppi vanhemmiltaan. Parhaimmillaan hänen vanhemmillaan oli kymmenenkin eri yritystä samaan aikaan.

– Äitini oli hypersuper bisnesnainen. Hänellä oli todellinen kyky haistaa, miten tehdään rahaa!

Karjalan kosmopoliitin high society -elämää Amerikassa

Kun operettiteatteri lopetti 37-vuotisen taipaleensa syksyllä 1996, 71-vuotias Hilkka Kinnunen oli tehnyt työtä vuorotta kesät talvet. Hän päätti alkaa elää normaalia elämää.

Kinnusen tapauksessa “tavallinen elämä” tosin tarkoitti asumista vuoroin New Yorkin Manhattanilla, vuoroin raharikkaiden Palm Beachilla Floridassa. Molemmista oli tullut hankituksi koti jo vuosia aiemmin.

Sosiaalisesti lahjakkaan ja taitavan verkostoitujan tuttavapiiri koostui eri alojen vaikutusvaltaisista ihmisistä kuten suurlähetystöjen ja ministeriöiden edustajista, kulttuurilaitoksien johtajista sekä amerikkalaisen kulttuurin tukijoista ja mesenaateista.

– Siellä oli ruhtinaita, paroneita ja vähintään heidän omissa puheissaan miljonäärejä.

Tavallaan ilmapiiri oli samanlaista kuin nuoruuden Viipurissa: kansainvälistä ja monikielistä.

Kun ihmiset kysyivät Kinnuselta, mitä tämä oikein teki Floridassa, hän vastasi: “Elän Amerikan high society elämää!”

Kinnusen puheessa vilahtelevat Les Girls -ryhmä, Pen Women, Palm Beach Round Table ja Maltan ritarit; seassa seikkailevat kruununperijät ja markiisit.

– Osallistuin kaiken maailman kissanristiäisiin ja dinnereille, joissa tapasin ja tutustuin kiinnostaviin ihmisiin, mutta ennen kaikkea osallistun hyväntekeväisyystoimintaan.

Pilke silmässä kohti tulevaa

Hilkka Kinnunen on juureva, jalat tiukasti maassa oleva karjalaisnainen, joka samalla hallitsee kansainväliset tavat ja eleet. Hän on selvästi tottunut koko elämänsä esiintymään ja puhumaan suurille yleisöille.

Hänellä on ikää 96 vuotta, mutta hän suunnittelee innoissaan tulevan kesän 2021 konserttiohjelmistoa Koskenmaan kartanoon Hyvinkään Myllykylään. Kartanon osti hänen äitinsä jo 70-luvulla perheelle kesäpaikaksi.

Astrologia ja maailmankaikkeuden tutkiminen ovat kiinnostaneet Hilkka Kinnusta ihan pikkutytöstä lähtien, samoin kuin historia ja politiikka. Nyt vanhempana hän on tullut huolestuneeksi luonnon tilasta: miten huonoon kuntoon me ihmiset olemme sen päästäneet. Varsinkin merien kohtalo ja mikromuovin määrä huolettavat häntä erityisen paljon.

– Meillä ihmisillä on vastuu pallostamme ja luonnosta!

-----------------

Kun Hilkka Kinnunen täytti 80 vuotta, ilmestyi hänen elämänkertansa PrimaDonna Hilkka Kinnunen. Siinä on seikkaperäisen tarkasti kerrottu koko hänen kiehtova elämäntarinansa. Kirjan on toimittanut Aino Kukkonen.

Teksti: Vesa Kytöoja

Lisää aiheesta Yle Areenassa