David Afkham & Petri Aarnio

Nuorena kuollut Lili Boulanger ehti herättää huomiota varhaiskypsällä musiikillaan. Sitä on tapana luonnehtia impressionistiseksi, mutta hänen viimeiseksi jääneen orkesteriteoksensa D’un soir triste tyyli on lähempänä ekspressionismia. Arnold Schönbergillä kesti selvästi kauemmin päästä orkesterisäveltämisen makuun: sinfoninen runo Pelleas ja Melisande oli hänen ensimmäinen suurimittainen orkesteriteoksensa, jonka kantaesityksen aikaan säveltäjä oli jo yli kolmenkymmenen.
”Ajoittain viulisti muistuttaa nuorallakävelijää, joka etenee varsin epävakaasti kappaleen alkua ja loppua erottavaa korkeaa köyttä pitkin,” Oliver Knussen kuvasi viulukonserttoaan. Tässä konsertissa trapetsilla taituroi RSO:n oma konserttimestari Petri Aarnio.