Kun sprintin olympiavoittaja Stina Nilsson maaliskuussa ilmoitti vaihtavansa maastohiihdon ampumahiihtoon, ei Yle Urheilun asiantuntija Sanna-Leena Perunka ollut yllättynyt. Anna Carin Zidek, Björn Ferry, Magdalena ja Henrik Forsberg… Nilsson jatkaa vain kovien ruotsalaisurheilijoiden listaa, jotka ovat vaihtaneet maastohiihdosta ampumahiihtoon.
– Ei ole missään nimessä mahdotonta vaihtaa lajia vielä aikuisiällä. Ruotsilla on siihen resursseja, ja silloin mukaan on helpompi lähteä, kun tarjotaan täysi paketti, Perunka totesi.
Ruotsin ampumahiihtoliitto ilmoitti tiistaina, että Nilsson nostetaan heti maajoukkueeseen mukaan. Perunka pitää tätä toimintaa hyvänä, sillä ilman parasta mahdollista valmennusta Nilssonilla ei ole huipulle asiaa.
– Maajoukkueessa täytyy tehdä hänelle tosi yksilölliset ohjelmat, koska ammunta pitää laittaa kuntoon, hän muistutti.
Perunka ei usko, että Nilssonin erityisasema aiheuttaisi maajoukkueessa närää, sillä ruotsalaissprintterillä on sen verran kovat näytöt kansainvälisistä kisoista. Nilsson on uransa aikana voittanut yhden olympiakullan, kaksi olympiahopeaa ja -pronssia sekä kaksi maailmanmestaruutta ja viisi MM-hopeaa.
– Sieltä on tulossa kovan luokan urheilija. Olympiamitalia ei missään lajissa pysty saavuttamaan kuin sillä, että on aivan mieletön motivaatio ja työmoraali. Ei siinä ole kenelläkään nokan koputtamista, ja tuleepahan vain lisää kilpailua.
Iso homma, mutta ei mahdoton
Perunka korostaa, että Stina Nilssonilla on nyt edessään todella kova työsarka. Siinä missä nuoret ampumahiihtäjät opettelevat ensin makuuammuntaa pitkään, ennen kuin alkavat edes kunnolla harjoitella pystyammuntaa, pitää Nilssonin opetella nyt kaikki tuo varsin lyhyessä ajassa. Se tietää ympäripyöreitä harjoituspäiviä, kun fyysisen harjoittelun määräkään ei saisi pudota.
– Ampumahiihdossa on paljon eri osa-alueita; olosuhteiden hallinnat, ajankäyttö ja kaikki ne pienet yksityiskohdat. Heillä täytyy olla selkeä sapluuna, miten edetään. Se on iso homma, mutta ei missään nimessä mahdoton, Perunka sanoi.
– Kyllä siihen varmasti pari vuotta menee, ennen kuin tulee tulosta.
Nilsson saa ampumaharjoitteluun apua maajoukkueen sveitsiläisvalmentaja Jean-Marc Chablozilta, joka on jo ollut vaikuttunut Nilssonin kyvyistä. Chabloz kehui SVT:n haastattelussa Nilssonin nopeaa oppimiskykyä ja työmoraalia.
Pekingin 2022 olympialaisiin tähtäävä Nilsson ampuu tällä hetkellä harjoituksissa noin 1 200 laukausta viikossa. Chablozin mukaan Nilssonin ampuma-aika on vielä pitkä, mutta hän on ampunut 80-prosenttisesti korkean sykkeen kanssa.
– Se on ihan älyttömän kova prosentti. En tiedä, oliko siinä jo pystykin mukana, mutta siitä huolimatta tuo kuulostaa siltä, että hän osaa jo ampua tosi hyvin, Perunka totesi.
Kehityspaikkoja kaivattaisiin Suomeenkin
Ruotsin ampumahiihtomaajoukkueeseen luodaan nyt kaksi “kehityspaikkaa”, joista toinen on paikka Nilssonin. Perungan mukaan kehityspaikat kuulostavat juuri sellaiselta toiminnalta, miten ampumahiihdossa pitäisikin toimia.
– Varmasti kaikki mukaan tulleet eivät onnistu. Ihan jokaisesta ei tule hyvää ampujaa, mutta aika monesta tulee, Perunka sanoi.
Perungan mielestä myös Suomeen pitäisi saada samanlainen järjestelmä, jossa muiden hiihtolajien urheilijoille tarjottaisiin mahdollisuus vaihtaa ampumahiihtoon.
– Sillä pystyttäisiin nostamaan tasoa tosi hyvin. Ihan kaikista ei kuitenkaan tule hyviä ampujia, mutta jos tulisi vaikka edes yksi urheilija per vuosi, niin kymmenen vuoden päästä oltaisiin aika eri tilanteessa.
– Mutta se on resurssikysymys, koska urheilija tarvitsisi tuolloin päivittäisvalmennukseen paljon apuja.
Lue myös: