Suomen miesten lentopallojoukkueen pelit EM-kisoissa päättyivät jatkopelien ensimmäiseen otteluun, sillä Puola oli ylitsepääsemätön vastustaja. Samalla päättyi päävalmentaja Joel Banksin ja kakkosvalmentaja Sami Kurttilan projekti joukkueen peräsimessä. Alun vaikeuksien jälkeen kaksikko sai suomalaispelaajista irti maksimin ja moni pelaaja ylitti odotukset EM-peleissä.
Lentopallomiehet ovat tottuneet menestymään, ja Suomi on saavuttanut arvokisoissa jatkopaikan kymmenen kertaa peräkkäin. Joukkue on kuitenkin tällä hetkellä murroksessa, joten menestyksen jatkumiseen saattaa tulla tulevina vuosina lovi.
Miltä Suomen maajoukkueen tulevaisuus näyttää? Kysymys on maajoukkueen pelaajatarkkailijana toimivan Kurttilan mukaan hyvä, mutta selkeää vastausta siihen on vaikea sanoa. EM-joukkue oli sekoitus kokemusta ja nuoruutta ja pelaajien urakehitykset ovat hyvin eri vaiheissa. Kokoonpanosta löytyy vielä jopa vuosina 2005–2010 maajoukkuetta valmentaneen Mauro Berruton kädenjälkeä, mutta tuskin enää kauaa. Kurttila uskoo, että nykyisestä maajoukkueesta osa lopettaa maajoukkuepelit lähitulevaisuudessa, joten uusia vastuunkantajia täytyy löytyä.
Yle Urheilun asiantuntija Timo Tolvasen mielestä Suomi pystyy nykyisellä kokoonpanolla pelaamaan vielä 2–5 vuotta, sillä osan huippuikä pelaajana on vasta parin vuoden päästä.
– Paljon riippuu siitä, ketkä ovat motivoituneita jatkamaan ja mikä on maajoukkueen valmennus, jotta kehitystyö jatkuisi eteenpäin. Nykyjoukkueen runko antaa mahdollisuuden, mutta siihen pitää tulla pientä uudistusta. Tuolla voidaan mennä vielä jonkin aikaa, mutta sitten tuntuu jopa pelottavalta, mitä sen jälkeen tapahtuu, Tolvanen sanoi.
Vuoden tai kahden projektit eivät kanna
Päävalmentajan ja muun valmennustiimin jatkosopimustilanne oli rauhoitettu EM-kisojen loppuun asti, joten tulevaisuutta ruvetaan nyt miettimään tosissaan. Sekä Kurttilan että Tolvasen mukaan on äärimmäisen tärkeää, että suunnitelmia tehdään tarpeeksi pitkälle aikavälille.
Seuraaviin MM-kisoihin Suomella ei ole mahdollisuuksia, sillä näihin kisoihin ei ole erillisiä karsintoja ja edustuspaikat jaetaan muun muassa maailmanrankingin perusteella. Seuraavien EM-kisojen karsinnat alkavat ensi keväänä, ellei Suomi saa kisoihin suoraa paikkaa. Tämä selviää vasta, kun neljä kisajärjestäjää on valittu.
– Meidän tai tulevien valmentajien pitää pystyä näkemään pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden tai kahden vuoden projektit ovat maajoukkueen kanssa todella lyhyitä, sillä maajoukkuevalmennus ei pääse valmentamaan pelaajia ympärivuotisesti. Nyt pitäisi nähdä jo seuraavan olympiadiin asti tai jopa seuraavaan, Kurttila sanoi ja jatkoi:
– Kesässä tai kahdessa ei mitään lottovoittoja jaeta. Tulevina kesinä maajoukkueen valmentajien pitäisi pystyä valmentamaan näitä nuoria pelaajia seuravalmennuksen ohella.
Jos Lentopalloliitto haluaa miesten maajoukkueen menestyvän, pitää sen Tolvasen mielestä osoittaa toimintaan resursseja. Tässä EM-projektissa vastuuta sälytettiin jopa seuroille, kun toukokuussa haluttiin saada maajoukkuepelaajille harjoitusta.
– Meiltäkin kysyttiin, voimmeko pyörittää kauden jälkeen treenejä, jotta sen alueen maajoukkuepelaajat voisivat tulla sinne, Savo Volleyn päävalmentajana toimiva Tolvanen kertoi.
Lentopalloliiton taloudellinen tilanne on ollut viime vuosina huono, mutta toimitusjohtaja Olli-Pekka Karjalaisen mukaan velkakierre on nyt pysäytetty ja tulevina vuosina pyritään saamaan sekä talous että pääoma plussan puolelle.
Kapea materiaali ongelmana
Maajoukkueen kannalta olisi ideaaleinta, jos valmennuksella olisi käytössään avausseitsikon lisäksi toinen mokoma samantasoisia pelaajia. Suomen kaltaisessa maassa se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä materiaali on kapea. Siksi maajoukkueeseen on nostettu pelaajia, joilla on potentiaalia, mutta jotka eivät välttämättä ole vielä valmiita maajoukkuepelaajia.
Toisaalta Suomi ei paini pelaajien vähyyden kanssa yksin, sillä myös muualla Euroopassa etenkin poikalentopalloilijoiden määrät ovat vähentyneet.
– Siihen nähden Suomessa tehdään hyvää juniorityötä, ja tuosta suhteellisen pienestä määrästä saadaan kasvatettua ja kehitettyä pelaajia ulkomaille ja maajoukkueeseen saakka, Kurttila sanoi.
Tällä hetkellä maajoukkueen ulkopuolella oleva pelaajamateriaali on vaihteleva. Tolvasen mukaan niin sanottua kultaista ikäluokkaa tai sukupolvea ei ole tulossa ja ainoastaan keskitorjujien tilanne näyttää hyvältä. Sen sijaan esimerkiksi pitkiä yleispelaajia tarvittaisiin lisää. Myös passaritilanne mietityttää Tolvasta, sillä maajoukkueen nykyiset kantavat voimat ovat konkariosastoa: Eemi Tervaportti on 32-vuotias ja Mikko Esko 43-vuotias.
– Fedor Ivanov ja Akseli Lankinen ovat seuraavina listalla, mutta heidän pitäisi päästä pelaamaan kansainvälisiä kovia pelejä enemmän, Tolvanen sanoi.
Kurttilan mukaan Suomessa on hyviä pelaajia tulossa, mutta hän muistuttaa, että pikavoittoja on turha odottaa heti.
– Kaikissa pallopeleissä on evoluutiota. Peli on nopeampaa, pelaajat hyppäävät korkeammalle ja myös pelaajien koko on kasvanut. Suomen maajoukkue ei ole pisin joukkue, mutta se on hyvä sekoitus taitoa ja kokoa. A-maajoukkueen takana on kasvamassa hyviä poika- ja miespelaajia, joilla on kokoa, joten pituudesta pelaaminen ei jää kiinni, Kurttila vakuutti.
Mestaruusliiga toimii kasvattajasarjana
Suomalaisia pelaajia on viime aikoina siirtynyt paljon Euroopan kentille. Varsinkin Belgia on vetänyt hyvin nuoria pelaajia, osaksi päävalmentaja Joel Banksin ansiosta. Muun muassa maajoukkueen tulevaisuuden pallontappajaksi kaavailtu 19-vuotias Veeti Nikkinen liittyy tulevana kautena Banksin valmentamaan Maaseikin joukkueeseen.
Vaikka ulkomaiden liigat eivät välttämättä ole Suomen Mestaruusliigaa parempia, on Kurttilan mielestä ulkomaiden kentille siirtymisessä omat hyvät puolensa. Ne kasvattavat pelaajaa henkisesti ja tarjoavat uusia kokemuksia.
– Nuorisomaajoukkueiden toiminta on keskitetty Kuortaneelle ja ammattivalmentajat tekevät siellä päivittäin töitä pelaajien kanssa. Sieltä lähdetään Suomen liigaan ja kovempiin sarjoihin. Pidän Mestaruusliigaa tällä hetkellä hyvänä kasvattajasarjana. Toki jokainen seura pyrkii tekemään ammattimaisesti työtä, mutta kun siirrytään Suomen rajojen ulkopuolelle, niin siellä on sellaista ammattimaisuutta, johon Suomessa pitäisi pyrkiä, Kurttila sanoi.
Tolvasen mielestä Kuortaneen valmennuskeskuksessa tehdään hyvää työtä, mutta hänen mielestään kovia pelaajia voi tulla muualtakin. Hän toivoo, että seuratyöhön panostettaisiin enemmän. Se tarkoittaisi muun muassa parempia fasiliteetteja, panostusta valmennustyöhön ja valmentajiin.
Tällä hetkellä jos esimerkiksi pelaaja haluaa ja tarvitsee ylimääräistä harjoitusta lentopallokentällä, ei salivuoroja riitä tällaiseen. Ylimääräiset harjoitukset ovat kuitenkin Tolvasen mielestä ehdottomia, jos pelaaja haluaa kehittyä ja erottua muista taidollisesti.
– Olemme tässä asiassa muita maita hyvin paljon jäljessä. Totta kai pelaaja voi tehdä muuta oheisharjoittelua, mutta pallotreenejä varten ei ole fasiliteetteja. Olen tuskaillut tuota jokaisessa paikassa, missä olen ollut valmentajana, Tolvanen sanoi.
Yksin vaikea toimia
Maajoukkuetehtäviensä lisäksi Ouluseutu Urheiluakatemiassa lentopallovalmentajana toimiva Kurttila uskoo, että yksi tärkeimmistä asioista, joilla suomalaisia nuoria pelaajia saadaan kehitettyä, on yhteistyö ja tahtotila nuorten pelaajien ja myös nuorten valmentajien kehittämiseksi. Koska Suomi on suhteellisen pieni lentopallokansa, sen pitää puhaltaa yhteen hiileen.
– Kukaan ei voi pitää kynttilää vakan alla. Meidän täytyy jakaa tietotaitoamme ja keskustella yhdessä tulevaisuuden tai nykyisistä suunnitelmista. Tätä on yksin vaikea lähteä viemään eteenpäin. Tähän vaaditaan koko kenttä mukaan, jotta saamme kasvatettua tulevaisuudessa niitä maajoukkuepelaajia.
Tolvanen myöntää, että hän oli ennen EM-kisoja enemmän huolissaan suomalaisesta miesten lentopallon tulevaisuudesta kuin nyt. Etenkin Suomen lohkopelit Tampereella ja otteluiden tuoma tunnelma antoivat uskoa siihen, että joukkueessa ollaan positiivisella tiellä.
– Nuo tulokset antavat mahdollisuutta sille, että laiva kääntyy oikeaan suuntaan – ja se on tietyllä tapaa jo kääntynytkin. Nämä EM-kisat voivat auttaa antamalla itseluottamusta ja uskoa positiiviseen kierteeseen, Tolvanen sanoi.
Lue myös: