Marjut Roligin (ent. Lukkarinen) vuoden 1992 Albertvillen 5 kilometrin perinteisen hiihtotavan ja Heli Rantasen vuoden 1996 Atlantan keihäänheiton olympiavoittoja on muisteltu monissa kodeissa ja työpaikoissa vuosien ajan.
Molemmat pääsivät muistelemaan niitä myös Helsingissä, kun he vastaanottivat presidentti Sauli Niinistön myöntämät Suomen Leijonan ritarikuntien ritarimerkit.
- Kyllä ryhti on nyt noussut vähän paremmaksi. Tämä oli upea ele ja kunnianosoitus, Rantanen totesi Yle Urheilun haastattelussa.
- Tämä oli hirmusuuri yllätys, ei tällaista osaa odottaa, Rolig myönsi.
Rolig totesi, ettei hän omaa voittoaan pahemmin enää mieti, ellei joku siitä kysy, mutta luonnollisesti olympiakullan voittaminen on ollut hänelle se kaikkein kirkkain muisto urheilu-uralta.
- Se oli se urheilijan tähtihetki. Se on kuitenkin se, mitä urheilija tavoittelee ja minkä itsekin olin urheilijan polulleni asettanut tavoitteeksi. Sen jälkeen olen saanut myös olla tosi monissa elimissä ja vastaavissa mukana. Tätä ei varmasti olisi ollut, jos ei sitä menestystä olisi tullut, hän totesi.
"Sohvalta valmentelen kauheasti"
Rolig seuraa tänä päivänä varsin tiiviisti urheilua, etenkin talvilajeja, sillä hänen tyttärensä Jessika kilpailee aktiivisesti ampumahiihdossa. Myös Rantanen katsoo urheilua laajalla skaalalla, vaikka oma liikkuminen onkin lähinnä golfin peluuta.
- Sohvalta valmentelen kauheasti. Ja kyllä lajit menevät ihan moottoriurheilusta omaan lajiin. Tietysti nyt kun talviolympialaiset lähestyvät, niin aion katsoa niitä tosi tiiviisti, hän kertoi.
Rantanen on seurannut Suomen naisten keihäänheittoa tarkkaavaisesti ja on ollut siitä myös huolissaan. Luonnollista aaltoliikettä on ollut, mutta nyt hänen mielestään on näkyvissä taas hyviä nuoria heittäjiä. Rantanen kuuluu niin kutsuttuun Kuudenkympin kerhoon, johon kuuluvat entisiä naiskeihäänheittäjiä, jotka ovat heittäneet 60 metriä. Kerho haluaa tarjota apuaan nykyheittäjille.
- Toivotaan, että meidän vanhempienkin panostus jossain vaiheessa tuo tulosta. Olemme huolissaan lajinkehityksestä, niin miehillä kuin naisillakin, mutta haluamme auttaa, jos siihen vain on tarvetta, Rantanen sanoi.
- Jos katsoo urheilun kokonaisuutta, niin yksilölajiurheilu yleensäkin on Suomessa vähentynyt tosi paljon. Lahjakkuuksien löytäminen ja huippujen saaminen ihan huipulle asti kestää. Kaikki kunnia menestyville joukkuelajeille, mutta kentälle kaivataan vähän sellaista yksinäisen puurtajan hahmoa. Tuli se sitten yleisurheilusta tai hiihdosta.
Toiveissa lisää olympiavoittajia
Hiihtäjät pääsevät jo reilun kahden kuukauden päästä metsästäämään Pyeongchangin olympialaisissa kultamitaleja. Roligin mukaan kilpailu on vain koventunut kansainvälisessä kärjessä, mutta suomalaishiihtäjillä on mahdollisuuksia.
- Suomen hiihtäjät ovat hyvällä tiellä useamman hiihtäjän voimin. Tietenkin siellä itse päätapahtumassa kaiken pitää osua kohdalleen ja myös onnea tarvitaan, Rolig totesi.
Rantanen uskoo suomalaisurheilijoiden tuovat tulevista olympialaisista mitaleja, mutta kuinka monta, sitä hän ei uskalla veikata.
- Toivottavasti tulee mahdollisimman monta sellaista, jotka pääsisivät tähän olympiavoittajien kerhoon, Rantanen toivoi.
Lue myös:
Tasavallan presidentti Niinistö myönsi harvinaisen kunniamerkin olympia- ja paralympiavoittajille