Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa yhä useampi kuntapoliitikko tekee työtään täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti – ja saa siitä palkkaa.
Tämä käy ilmi Kuntaliiton tuoreesta raportista, joka käsittelee kuntien luottamushenkilöiden eli valtuutettujen, kunnanhallitusten jäsenten ja lautakuntien jäsenten palkkioita ja palkkoja.
Yksi uusista kokopäiväpoliitikoista on rovaniemeläinen Liisa Ansala (kesk.). Hänestä tuli viime kuntavaalien jälkeen kesällä 2017 kotikaupunkinsa ensimmäinen täyttä kuukausipalkkaa saava luottamushenkilö. Palkka on vajaat 5 000 euroa kuukaudessa.
Tästä voit katsoa oman kuntasi tilanteen. Jutun lopusta voit etsiä ja vertailla eri kuntien palkkioita.
Palkkiotiedot on kerätty 1.6.2017 alkaneen valtuustokauden alussa ja joidenkin kuntien osalta tammikuussa 2018. Palkkiot ovat voineet muuttua valtuustokauden aikana.
Rovaniemellä Ansala toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana jo edellisellä kaudella, kun tehtävä oli vielä osa-aikainen. Se tuntui raskaalta. Samaan aikaan piti tehdä omaa palkkatyötä Lapin yliopistolla. Kaupunginhallituksessa asioita riitti enemmän kuin niihin oli aikaa käytettävissä.
Nyt tilanne on erilainen: Ansala ehtii osallistua kaupungin johtoryhmän kokouksiin, käydä enemmän taustakeskusteluja virkakunnan kanssa ja pitää itsensä paremmin kartalla siitä, millaisia asioita on valmistelussa.
– Näin toimin paremmin linkkinä luottamushenkilöiden ja kaupungin työntekijöiden välillä, hän kertoo.
Aikaa jää enemmän myös kuntalaisten tapaamiselle, tärkeälle osalle poliitikon työtä.
Kuntapoliitikkojen palkkiot ovat nousseet
Kunnanvaltuusto on lain mukaan kuntien ylin päättävä elin. Se päättää vuosittain esimerkiksi kunnan budjetista. Kunnanhallitus taas vastaa kuntatasolla valtion hallitusta. Sen tehtävänä on panna päätökset toimeen ja esitellä asiat valtuustolle.
Perinteisesti kuntapolitiikassa toimiville valtuutetuille, kunnanhallituksen jäsenille tai lautakunnan jäsenille on maksettu tehtävän hoitamisesta kokouskohtaiset palkkiot. Valtuustoissa melko tyypillistä on pitää kokous kerran kuussa ja kesällä harvemmin. Poikkeuksia tästäkin on: Helsingissä kokouksia on parikymmentä vuodessa.
Palkkio ei ole ollut sidottu ajankäyttöön: saman palkkion eteen voi nähdä vähemmän tai enemmän vaivaa. Valinnan tekee poliitikko.
Palkkiot vaihtelevat enimmäkseen kunnan koon mukaan. Esimerkiksi vajaan 2 000 asukkaan Jämijärvellä valtuutetulle maksetaan 30 euroa kokoukselta ja yli 600 000 asukkaan Helsingissä 385 euroa kokoukselta.
Poikkeuksiakin on: esimerkiksi Kauniaisissa valtuutetuille maksetaan 170 euroa kokoukselta, kun keskimäärin vastaavan kokoisissa kunnissa valtuutetut saavat jopa 100 euroa vähemmän.
Valtuuston, hallituksen ja toimialalautakuntien kokouspalkkiot ovat nousseet edelliseltä valtuustokaudelta – kokouspalkkiot keskimäärin 14 ja vuosipalkkiot 18 prosenttia.
Kaikki kuntien luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ovat verotettavaa tuloa. Lisäksi puolueet perivät yleisesti luottamushenkilömaksua eli niin kutsuttua "puolueveroa" palkkioista. Sen suuruus on yleisimmin 10 prosenttia.
Yhä useammalle kuntapolitiikka on työtä – tai vähintäänkin käy siitä
Tehtävien vaativuuden vuoksi valtuuston, hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajille maksetaan usein myös vuosipalkkioita.
Joissakin kunnissa osa näistä luottamushenkilöistä saattaa hoitaa tehtäviään joko osa-aikaisena tai päätoimisena työnään. He saavatkin tehtävästä eläkettä kartuttavaa palkkaa, ja heillä on samat sosiaalietuudet kuin kunnan työntekijöillä.
Kuukausipalkkaa saaville luottamushenkilöille ei yleensä makseta erikseen muita palkkioita tai korvauksia.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan trendi on selkeä: tällaisia poliittikkoja on kunnissa yhä enemmän.
Yksi syy tähän on pormestarimalli, joka on korvannut monessa kunnissa kunnanjohtajan tai -johtajat pormestareilla. Kunnanvaltuusto valitsee pormestarin kuntapoliitikkojen keskuudesta. Hän on kunnan luottamushenkilö, joka toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja myös johtaa kuntaa.
Kuntapolitiikka työnä ei ole kasvattanut suosiotaan kuitenkaan ainoastaan pormestarimallin vuoksi. Esimerkiksi Oulussa valtuuston puheenjohtajalle maksetaan tehtävästä 2 750 euron kuukausipalkkaa.
Mikä selittää tätä trendiä? Piipposen mukaan se, että varsinkin isoissa kaupungeissa merkittävät luottamustehtävät vastaavat ajallisesti ainakin osa-aikatyötä.
– Siinä ei toisinaan muuta ehdikään kuin tehdä päivätöitä ja vähän luottamustehtäviä päälle.
Miten pitää politiikka avoimena kaikille?
Kuntapoliitikkojen painoarvoa suhteessa virkamiehiin kasvatetaan usein siksi, että päättäjät haluavat varmistaa oman jälkensä näkyvän kaupungin toiminnassa.
Näin tuumittiin myös Rovaniemellä, kertoo Liisa Ansala.
– Halusimme, että olemme mukana jo siinä vaiheessa, kun päätöksiä valmistellaan. Näin ehdimme antamaan näkemyksemme kunnolla.
Kunnallispolitiikan ammattimaistumisesta on puhuttu jo pitkään. Käsiteltävät asiat muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Poliitikoilta edellytetään paitsi enemmän ajankäyttöä, myös enemmän tietoa ja osaamista tehtäviensä hoitamiseen.
– Tunnen syvää sympatiaa niitä kollegoita kohtaan, jotka hoitavat näin isoa tehtävää Rovaniemen kokoisissa ja jopa suuremmissa kaupungeissa osa-aikaisena, Ansala sanoo.
– Työtä on paljon ja riittämättömyyden tunne kova.
Miten pitää huoli siitä, että myös jatkossa kunnallispolitiikkaan pääsevät nekin, jotka eivät mieli siitä itselleen ammattia?
– Näkisin, että meidän täytyy alkaa miettiä uusia tapoja siihen, miten luottamushenkilönä toimitaan ja miten päätöksenteko järjestetään.
Ansala vinkkaa, että moni muu asia on jo vahvasti kiinni digimaailmassa, mutta päätökset tehdään vielä hyvin kiinteästi kokouspöytien ympärillä.
– Voisin kuvitella, että vaihtoehtoja löytyy.
Alla olevalla koneella voit perehtyä oman kuntasi luottamushenkilöiden palkkiotasoon. "Valtuuston pj" tarkoittaa kunnan- tai kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa, "hallituksen pj" kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtajaa.
€/kok.-sarakkeen summa tarkoittaa kokousta kohden maksettavaa palkkiota ja €/v erillistä vuosipalkkiota, joka maksetaan kokouspalkkioiden päälle. Valtuutetuille ei pääsääntöisesti makseta erillistä vuosipalkkiota.
Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.
- = Kunnassa on päätoiminen/osa-aikainen puheenjohtaja tai pormestari.
0 = Palkkiota ei makseta tai kunnassa ei ole tällaista toimielintä.
Sipoossa maksetaan kuukausipalkkiota, mikä sisältää kokouspalkkion.
Jutun tiedot on koottu Kuntaliiton "Uutta kunnista 4/2018: Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella" -raportista Manner-Suomesta. Palkkiot ovat voineet muuttua valtuustokauden aikana.